Takaisin

Resilienssi edistää lapsen toipumista – ja sitä voi kehittää

Resilienssi on joustavuutta ja kykyä palautua vastoinkäymisistä. Tuoreen katsauksen mukaan vakavasti sairastuneiden lasten ja heidän vanhempiensa resilienssi edistää toipumista ja sopeutumista. – Tärkeä huomio on se, että resilienssi ei ole vain pysyvä piirre, vaan sitä on myös mahdollista kehittää, kertoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Siiri Isokääntä Itä-Suomen yliopistosta.

Professori Hannu Kokin tutkimusryhmässä tehtävässä väitöskirjatutkimuksessa selvitetään resilienssin vaikutusta potilaiden selviämiseen haastavista lääketieteellisistä hoidoista. Ryhmä julkaisi Paediatric Anaesthesia -lehdessä katsausartikkelin, johon koottiin viimeisin tieto lasten ja nuorten resilienssistä ja sen vaikutuksesta sairauden jälkeiseen toipumiseen ja sopeutumiseen. Artikkelissa kuvataan myös keinoja tunnistaa tavanomaista enemmän tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet ja parantaa resilienssiä.

Lapselle ja nuorelle leikkaukseen joutuminen tai sairaalahoitoa vaativa vakava sairastuminen tai vamma on henkisesti vaativa ja poikkeuksellinen tilanne. – Vielä kehittyvä mieli ei välttämättä kykene jäsentämään tapahtumia ja käsittelemään niitä rakentavasti. Lapsi voi jopa syyttää itseään sairastumisesta.

Osalla on riittävästi resilienssiä käsitellä haastava tilanne, mutta kaikki tarvitsevat tukea sairaalahoidon aikana ja osa vielä kotiutumisen jälkeen. Mitä pienemmästä lapsesta ja vakavammasta tilanteesta on kyse, sitä enemmän on tuettava myös muuta perhettä. Vanhempien stressi huonontaa lapsen resilienssiä ja sitä kautta myös toipumista.

Sosiaalinen tuki vahvistaa resilienssiä. Vakavan sairastumisen ja vammautumisen aiheuttaman stressin lieventämisessä pienten lasten vanhemmat ovat tärkeässä asemassa, kun taas nuorilla ystäväpiirin merkitys alkaa korostua. Resilienssiä tukee muun muassa hyvä perheen sisäinen vuorovaikutus ja tunne yhteenkuuluvuudesta.

Resilienssi on yhteydessä myös ongelmanratkaisutapoihin. Resilienssiä on enemmän niillä, jotka käsittelevät haastavia tilanteita tehtäväorientoituneesti, keskittyen tietoon ja ratkaisukeinoihin. Lapset, nuoret ja vanhemmat, jotka käsittelevät haastavia tilanteita tunnepitoisesti, tarvitsevat muita enemmän tukea. Tuen tarpeen tunnistamiseen ja resilienssin lisäämiseen tunteiden käsittelyn ja sairautta koskevan tiedon avulla on käytettävissä useita toimintamalleja.

Vanhempien parisuhde vaikuttaa lapsen toipumiseen, ja lapsen sairaus puolestaan vaikuttaa vanhempien parisuhteeseen. Parisuhdetyytyväisyys näyttää vaihtelevan sairastumisesta kuluneen ajan mukaan. Usein se heikkenee lapsen vakavan sairastumisen tai vammautumisen jälkeen ensimmäisen vuoden ajan, mutta paranee useimmilla seuraavina vuosina. Äidin kokema kuormitus lapsen sairastumisesta rasittaa myös isää. Sen sijaan isän kokema kuormittuneisuus ei näytä vaikuttavan merkittävästi äidin kykyyn käsitellä haastavaa tilannetta.

– Suurin osa vanhemmista sopeutuu lapsen sairastumiseen, mutta on tärkeä huomata matalan resilienssin riskiperheet ja ohjata heidät avun piiriin, Isokääntä toteaa.

Lasten ja nuorten resilienssiä on tutkittu 1970-luvulta alkaen, ja resilienssin kehittyminen kasvun ja oppimisen myötä tunnetaan jo hyvin. Vakavasti sairaiden ja vammautuneiden lasten ja nuorten resilienssiä, sen vaikutusta toipumiseen ja sopeutumiseen ja keinoja sen vahvistamiseen on kuitenkin tutkittu vasta vähän.

Hannu Kokin tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut, että lasten ja nuorten toipumista edistävät esimerkiksi hyvä kivunhoito ja hoitohenkilökunnan antama ohjaus. – Lisäksi lapsiystävällinen sairaala, tutut aktiviteetit ja lapsen iänmukainen informointi tukevat resilienssiä ja toipumista. Pienillä teoilla voi helpottaa lapsen ja nuoren oloa ja tarjota tukea koko perheelle.

Lisätietoja:

Siiri Isokääntä, LK, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. puh. +358 44 970 2226, siiri@student.uef.fi

Hannu Kokki, tutkimusjohtaja, LT, dosentti, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. puh. +35850 379 0374, hannu.kokki@uef.fi

Julkaisun tiedot ja linkki julkaisuun:

Isokääntä S, Koivula K, Honkalampi K, Kokki H. Resilience in children and their parents enduring pediatric medical traumatic stress. Pediatr Anaesth. 2019;00:1–8. https://doi.org/10.1111/pan.13573  (julkaistu verkossa ennen painoa)