Takaisin

Reippaan liikunnan lisääminen vähentää tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskiä jo lapsuudessa

Tuoreessa kuopiolaisessa tutkimuksessa havaittiin, että liikunnalla voi vähentää tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä jo alakouluikäisillä lapsilla. Kahden vuoden seurannan aikana fyysinen passiivisuus lisäsi riskitekijöiden kasautumista, kun taas reippaan liikunnan lisääminen vähensi sitä. Kyseessä on yksi ensimmäisistä lapsilla tehdyistä seurantatutkimuksista, joissa nämä yhteydet on osoitettu luotettavasti.

Tulokset perustuvat Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen seuranta-aineistoon. Ne julkaistiin yhteistyössä Cambridgen yliopiston, Norjan liikuntatieteellisen korkeakoulun ja Kööpenhaminan yliopiston tutkijoiden kanssa arvostetussa liikuntalääketieteellisessä Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehdessä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin reippaan, kohtuukuormitteisen ja kevyen liikunnan sekä fyysisen passiivisuuden muutosten yhteyksiä tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöiden eli kehon rasvapitoisuuden, vyötärönympäryksen, veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuksien, veren rasva-arvojen ja verenpaineen muutoksiin kahden vuoden seuranta-aikana. Reipasta, kohtuukuormitteista ja kevyttä liikuntaa sekä fyysistä passiivisuutta mitattiin objektiivisesti Actiheart®-mittarilla, joka rekisteröi sydämen syketaajuutta ja kehon liikkeitä kiihtyvyysanturilla. Lapset pitivät objektiivista liikuntamittaria vähintään neljän vuorokauden ajan kellon ympäri, ja mittaukseen sisältyi sekä arki- että viikonlopun päiviä.

Kahden vuoden aikana reipasta liikuntaa lisänneillä lapsilla tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien kokonaisriski ja yksittäiset riskitekijät pienenivät.  Liikunnallisesti passiivisemmilla ikätovereilla muutokset olivat päinvastaisia. Nämä muutokset olivat riippumattomia lapsen sukupuolesta, biologisesta kypsyystasosta, kehon rasvattomasta massasta sekä alkumittausten aikaan mitatuista riskitekijöiden tasoista ja liikunnan määrästä. Erityisen merkittävää tutkimuksessa oli, että se osoitti luotettavin menetelmin yhtenä ensimmäisistä seurantatutkimuksista maailmassa, että reippaan liikunnan lisääntymisellä on itsenäinen yhteys tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien kokonaisriskin pienenemiseen tavallisilla alakouluikäisillä lapsilla.

– Lasten ja nuorten elämäntapa on vähitellen kehittynyt hälyttävästi passiivisemmaksi lähes kaikkialla maailmassa. Tutkimuksemme tulokset vahvistavat käsitystä liikunnan tärkeydestä kansansairauksiemme ennaltaehkäisyssä lapsuusiästä lähtien, toteaa artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, nuorempi tutkija Juuso Väistö.

Väistö muistuttaa, että lasten ja nuorten tulisi liikkua enemmän kuin välttämättömien arkisten toimintojen suorittaminen vaatii. –  Reippaan liikunnan lisääminen ja fyysisesti passiivisen ajan vähentäminen ovat tutkimustemme perusteella yhtä tärkeitä tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien ehkäisyssä. Tuoreiden liikuntasuositusten mukaan lapset tarvitsevat päivittäin kuormittavuudeltaan monipuolista liikuntaa, josta vähintään tunti on reipasta liikuntaa. Reipas liikunta tarkoittaa käytännössä hengästyttävää ja hikoilua aiheuttavaa liikuntaa tai vauhdikasta leikkiä.

Tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien ehkäisy kannattaa aloittaa jo lapsuusiässä

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus on osoittanut jo aiemmin, että tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijät alkavat kasautua samoille usein ylipainoisille henkilöille jo lapsuusiässä. Tämä on huolestuttavaa, koska riskitekijöiden kasautuminen lapsuusiässä lisää huomattavasti edellä mainittujen sairauksien riskiä aikuisiässä. Nyt julkaistun tutkimuksen perusteella säännöllinen liikunta ja liikunnallisesti passiivisen elämäntavan välttäminen ovat tehokkaita keinoja ehkäistä näiden sairauksien riskitekijöitä. 

Kuopiolainen tutkimus tuottaa tieteellisesti arvokasta tietoa lasten terveydestä

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus on käynnissä oleva elintapainterventiotutkimus, jonka alkumittauksiin vuosina 2007–2009 osallistui 512 iältään 6–8-vuotiasta lasta. Lasten elintapoja, terveyttä ja hyvinvointia tutkittiin laajasti tieteellisesti tasokkailla menetelmillä. Tutkimus tuottaa uutta tietoa lasten liikunnasta, fyysisestä passiivisuudesta, ravitsemuksesta, fyysisestä kunnosta, kehon koostumuksesta, aineenvaihdunnasta, verenkiertoelimistön toiminnasta, aivojen toiminnasta, suun terveydestä ja elämänlaadusta, liikunnan ja ravitsemuksen vaikutuksista lasten terveyteen ja hyvinvointiin sekä näiden tekijöiden vaikutuksista terveydenhuollon kustannuksiin.

Lisätietoja:

Juuso Väistö, nuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos,biolääketieteen yksikkö, puh. 040 355 2384; juuso.vaisto (a) uef.fi

Timo Lakka, lääketieteellisen fysiologian professori, sisätautien erikoislääkäri, Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos, biolääketieteen yksikkö, puh. 040 770 7329; timo.lakka (a) uef.fi

Linkki alkuperäisartikkeliin:

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/sms.13315

Lisätietoa Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksesta:

http://www.panicstudy.fi/en/etusivu