Takaisin

Rakenneuudistus tuhosi urheiluliikkeen johtajuuden

Väitös Suomen historian alalta

Väittelijä: Tapani Hautamäki

Aika ja paikka: 22.11.2019 klo 12, M103, Metria, Joensuun kampus

Suomalainen urheiluliike koki historiansa suurimman mullistuksen 1990-luvun alussa, kun SVUL ja TUL menettivät keskusjärjestöasemansa ja tilalle perustettiin julkisen vallan pakottamana heikko palveluorganisaatio SLU, Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Muutokseen päättyi myös vahvan johtajuuden kausi suomalaisessa urheiluliikkeessä, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava filosofian maisteri Tapani Hautamäen väitöskirja.

Urheiluliikkeen vahva, aikaansa seuraava johtajuus personoitui erityisesti Jukka Uunilassa. Yleisurheilun lajiliiton SUL:n puheenjohtajana toimiessaan1960-luvun lopulla hän otti käyttöön vast’ikään Suomeen levinneen uuden johtamisopin, tavoitejohtamisen. 1980-luvulla Uunilan toimiessa SVUL:n puheenjohtajana järjestö panosti enemmän kuin koskaan johtamisen kehittämiseen, johtamiskoulutukseen ja strategiatyöhön. Uusia johtamisoppeja seurattiin ja niitä sovellettiin omaan järjestöön.

Tilanne muuttui täydellisesti, kun talouslaman kourissa kamppaileva Suomi joutui 1990-luvun alussa säästökuuriin, joka koski myös urheiluliikettä. Rinnakkaisjärjestöt, SVUL ja TUL, haluttiin yhdistää säästöjen aikaansaamiseksi. Yhtenäisyyden sijasta ajauduttiin kuitenkin entistä pirstoutuneempaan urheiluliikkeeseen, jossa eri järjestöt ryhtyivät vahvistamaan omia organisaatioitaan ja kilpailemaan keskenään niin resursseista kuin toiminnoistakin.

Uuden järjestön, SLU:n noin kaksi vuotta kestänyt perustamisprosessi oli sekasortoista kaaosta. Kukaan ei tuntunut tietävän, mihin ollaan menossa. Selkein tavoite oli päästä pois nykytilasta. Lopputuloksena saatiin aikaan järjestö, jonka tehtävä oli epäselvä ja joka ei missään vaiheessa saanut sellaista arvostusta, jota se olisi tarvinnut koko urheiluliikkeen palvelujärjestönä.

2000-luvulla SLU:n tilalle perustettiin VALO ry. Sen elinaika jäi lyhyeksi, kun vuonna 2016 päädyttiin yhteen valtakunnalliseen kattojärjestöön Suomen Olympiakomiteaan. Tätä ennen vuonna 2012 oli perustettu Olympiakomitean sisälle huippu-urheiluyksikkö, jonka tehtävänä oli kehittää suomalaista kilpa- ja huippu-urheilua.

Urheiluliikkeen kehittäminen suunnattiin rakenteiden uusimiseen. Sen sijaan johtajuuden kehittämiseen ei puututtu. Näin siitä huolimatta, vaikka useat työryhmät ja ulkopuoliset selvittäjät ovat SLU:n perustamisen jälkeen todenneet, että urheiluliikkeestä puuttuu johtajuus. Puute aiheuttaa päällekkäisyyksiä, tehottomuutta ja resurssien tuhlausta. Johtajuuden sisältö ja merkitys näyttävät jääneen urheiluliikkeessä vieraaksi asiaksi.

Yksi merkittävä syy johtajuuden puuttumiseen löytyy urheiluliikkeen ulkopuolelta. Julkinen valta on sekoittanut tilanteen. Ensin se pakotti urheiluliikkeen epäonnistuneeseen uudistukseen ja on sen jälkeen rahoituspäätöksillään tunkeutunut yhä syvemmälle urheiluliikkeen toimintajärjestelmään. Jos asia halutaan korjata, korjaaminen on aloitettava ylhäältä, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Olympiakomitean välisistä suhteista ja työnjaosta.

FM Tapani Hautamäen Suomen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Menestyksen ja romahduksen tie. Suomalainen urheilujohtaminen 1960-luvulta vuoteen 2018” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Pasi Koski Turun yliopistosta sekä kustoksena vanhempi yliopistonlehtori Arto Nevala Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/18332?encoding=UTF-8