Takaisin

Raamatun Saatana-retoriikka auttaa ymmärtämään nykypäivän vihapuhetta

Väitös teologian, erityisesti eksegetiikan alalta

Väittelijä TM Jaakko Pappinen

Paikka ja aika 5.12.2017 klo 12, sali AT100, Agora-rakennus, Joensuun kampus

Saatana eli paholainen tulkitaan usein Jumalan dualistiseksi vastustajaksi, pahuuden ilmentymäksi ja pahojen tekojen aikaansaajaksi. Mutta millä tavalla Raamatun kirjoittajat tuota hahmoa käyttävät teksteissään? Onko retoriikalla ja sen tehokeinoilla osuutta asiaan?  

Teologian maisteri Jaakko Pappinen tutki teologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Saatanan retorisia funktioita varhaisessa kristillisyydessä. Raamatun kirjoittajat pyrkivät vakuuttamaan kuulijoitaan oman ideologian tai näkökulman oikeudellisuudesta. Saatana-hahmoa käytetään näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Yleisin käyttötarkoitus hahmolla on ulkoryhmän panettelu. Sakarjan kirjassa Saatanaa käytetään kriittisen opposition vaimentamiseksi. Apostolien tekojen kilpaileva ideologia ja sen edustaja, Bar-Jesus, leimataan paholaiseksi. Myös sisäryhmää voidaan arvostella tai panetella Saatana-hahmoa käyttäen. Apostolien tekojen jakso 5:1–11 kuvailee, kuinka yhteisön jäsenten väärinkäytöksen syynä on hahmon vaikutus.  Roomalaiskirjeen luvussa 16 Paavalin kollegat tulkitaan harhaoppiseksi Saatana-hahmoa käyttäen.

Saatana-hahmoa voidaan käyttää myös abstraktilla tasolla. Sekä Jobin kirjassa että Matteuksen evankeliumissa Saatana kuuluu Jumalan henkilöstöön. Jobin kirjan Saatanaa käytetään teodikean, eli pahuuden ongelman, käsittelyyn. Hyvä sekä paha tulevat Jumalalta. Saatanan tulkitseminen toistuvasti yksiselitteisenä Jumalan vastavoimana ei tee oikeutusta tällaisille teksteille.

Saatana-hahmoa ja -retoriikkaa käytetään usein ideologisten tarkoitusperien saavuttamiseksi. Tällä tehokeinolla vastustajaa saatettiin panetella tavoitteena vaikuttaa kuulijoihin. Tällaisen leimaamisen takaa on vaikea hahmottaa, millaisia ajatuksia vastustajat todellisuudessa edustivat. Raamatun kirjoittajien käyttämä Saatana-retoriikka auttaa myös paremmin ymmärtämään nykypäivän vastaavaa vihapuhetta ja sen retorista funktiota.

Teologian maisteri Jaakko Pappisen väitöskirja Rhetorics of Satan in Early Christianity tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Åke Viberg Tukholman yliopistosta ja kustoksena Lauri Thurén Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11946?encoding=UTF-8