Takaisin

Puun vuosirenkaista apua historiantutkijoille: uusia näkökulmia ilmaston ja nälän yhteyden ymmärtämiseen

Väitös yleisen historian alalta

Väittelijä: FM Heli Huhtamaa

Väitösaika ja -paikka: 22.9. klo 12, E100, Educa, Joensuun kampus

Historian esimerkit siitä, miten ihminen ja ympäristö ovat selviytyneet ja sopeutuneet menneisiin ilmaston vaihteluihin voivat antaa hedelmällisiä näkökulmia pohtiessamme nykyisen ilmastonmuutoksen mahdollisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ilmastohistoriallisesti nykyisen Suomen ja Luoteis-Venäjän alue ovat mielenkiintoisia tutkimuskohteita, koska valtaosa alueen väestöstä sai elantonsa maanviljelyksestä, joka oli hyvin herkkä ilmaston vaihteluille. Tämän vuoksi onkin usein oletettu, että ilmaston, katovuosien ja nälän yhteys on ollut keskiajan ja uuden ajan alun Koillis-Euroopassa suora. Lisäksi kato- ja nälkävuosien on katsottu yleistyneen keskiajan ja uuden ajan taitteessa, kun siirryttiin pikkujääkaudeksi kutsuttuun kylmempään ilmastovaiheeseen. Kirjallisten lähteiden vähyys on kuitenkin estänyt näiden oletusten kriittisemmän tarkastelun.

Filosofian maisteri Heli Huhtamaa esittää väitöstutkimuksessaan, miten historiantutkijat voivat hyödyntää puun vuosirenkaiden sisältämää informaatiota. Huhtamaa täydentää kirjallisia lähteitä ja kyseenalaistaa vakiintuneita historiallisia tulkintoja vuosirengasaineiston avulla. Lisäksi tutkimuksessa esitellään uusi menetelmä, jolla voidaan rekonstruoida satovaihteluita puun vuosirengassarjoista. Satorekonstruktion avulla menneisyyden ankarat katovuodet on mahdollista ajoittaa vuoden tarkkuudella. Tämän lisäksi satorekonstruktio auttaa tutkimaan maatalouden historiaa ja sen mahdollisia kytköksiä ilmastonvaihteluihin myös laajemmin.

Nälkävuodet eivät yksiselitteisesti yleistyneet pikkujääkauden vuoksi

Huhtamaan tutkimus tuo uuden ja kokonaisvaltaisen näkökulman ilmaston, katovuosien ja nälän väliseen yhteyteen keskiajan ja uuden ajan alun Koillis-Euroopassa. Tulokset osoittavat, että aikaisemmassa tutkimuksessa tunnistetut maatalouden murroskaudet tutkimusalueella ovat yhteydessä laajempiin ilmastovaihteluihin. Tutkimuksen perusteella ilmasto vaikutti satovaihteluihin. Sen sijaan kato- ja nälkävuosien yhteys osoittautuu monimuotoisemmaksi. Katojen vaikutus ihmisen hyvinvointiin vaihteli sekä ajallisesti ja paikallisesti että talonpoikaisyhteisön sisällä. Tämä johtui siitä, että yksilöiden ja yhteisöjen sopeutumis- ja selviytymiskyky epäsuotuisaan ilmastoon ja laskeviin satotasoihin vaihteli huomattavasti. Tutkimuksen tulokset eivät siksi tuekaan oletusta, että nälkävuodet olisivat väistämättä yleistyneet pikkujääkauden vuoksi. Sen sijaan, yhteisöjen kyky sopeutua kylmenevään ilmastoon vaihteli huomattavasti tutkimusalueella.

Väitöstutkimus on toteutettu kansainvälisessä yhteisohjausjärjestelyssä (Cotutelle) Itä-Suomen ja Bernin yliopistoissa. Yhteisohjausjärjestelyssä tohtoriopiskelija suorittaa jatko-opinnot ja tutkinnon samanaikaisesti molempiin yliopistoihin niiden vaatimusten mukaisesti.

Filosofian maisteri Heli Huhtamaan yleisen historian alaan kuuluva väitöskirja Exploring the climate-society nexus with tree-ring evidence. Climate, crop yields and hunger in medieval and early modern north-east Europe tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Samanaikaisesti väitöskirja tarkastetaan Bernin yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan Ilmastotutkimuksen alan vaatimuksien mukaisesti. Vastaväittäjänä toimii professori Bruce M.S. Campbell Belfastin (Queens University) yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Korpela Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11944?encoding=UTF-8