Takaisin

Puu kiehtoo tutkijoita

Itä-Suomen yliopistoon on vuosien mittaan kertynyt väitöstutkimusten myötä valtava määrä tietoa puusta eri alojen näkökulmista. Lähes 90 väitöskirjaa kertoo puualan kehityksestä 2000-luvulla, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksista puihin ja uusien bioaktiivisten yhdisteiden kehityksestä. Tutkimustyö jatkuu edelleen, nyt erityisesti Wood Materials Science -maisteriohjelman myötä.

- Yliopistomme entisen akateemisen rehtorin Kalervo Väänäsen visio ”Kaikki puusta” on tavallaan totta jo nyt. Olemme todella korkealla tasolla puuta koskevan tiedon määrässä ja laadussa Suomessa, kertoo väitöskartoituksen tehnyt professori Henrik Heräjärvi metsätieteiden osastolta.

2000-luvulla puusta on saanut alkunsa 89 väitöskirjaa, joista 27 on parhaillaan vielä tekeillä. Lisäksi aiheesta on tehty lukuisia pro gradu- ja kanditöitä.

- Suurin osa, 34 väitöskirjaa on tehty tai tekeillä täällä metsätieteiden puolella, mutta väitöksiä on tullut paljon myös biologian, ympäristötieteiden, kemian ja sovelletun fysiikan aloilta.

Heräjärven mieleen ovat erityisesti jääneet väitökset, joissa tutkittiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia puun ominaisuuksiin ja laatuun. Näitä väitöstutkimuksia tehtiin erityisesti 2000-luvun vaihteessa nykyisen emeritusprofessori Seppo Kellomäen ja professori Heli Peltolan johdolla.

- Osastollamme oli silloin paljon suuria projekteja, jotka mahdollistivat tehokkaan tutkijakoulutuksen.

Toinen kiinnostava tutkimusaihe on ollut koivu, jota on tutkittu yllättävän monissa puutieteellisisissä väitöskirjoissa.

- Koivu on puulajeistamme ylivoimaisesti monipuolisin käyttökohteiltaan, ja sitä oli tutkittu aiemmin suhteellisen vähän. Koivua on metsissämme vain noin 17 prosenttia puuston tilavuudesta. Siitä valmistettavien tuotteiden yksikköarvo on kuitenkin korkea, ja tutkimustiedolle on ollut todellinen tarve.

 

Tutkimusaiheet elävät ajassa

Tällä hetkellä tutkijoita kiinnostavat puun modifiointi, ominaisuuksien muokkaaminen, biojalostusprosessit, polttoaineet ja sivuvirrat.

- Mielenkiintoisena kirsikkana kakun päällä ovat bioaktiiviset yhdisteet, käävät, sienilajien aineenvaihduntatuotteet ja sienet itsessään. Tavoitteena on löytää ja oppia hallitusti tuottamaan aineita, joita voisi hyödyntää esimerkiksi terveyttä edistävissä, korkean lisäarvon tuotteissa, kertoo Heräjärvi.

- Nämä eivät varsinaisesti ole puutieteen tutkimusta, mutta liittyvät kyllä kirjaimellisestikin puuhun – esimerkiksi pakuri tarvitsee puuta kasvaakseen.

Myös maaperästä voi löytyä uusia yhdisteitä, joilla on vaikkapa antibakteerisia ominaisuuksia tai uusia ratkaisuja HIV-lääkkeisiin.

- Pakuriteellä on todettu olevan muun muassa eräitä syöpiä estäviä ominaisuuksia, ja sillä olisi käytännössä rajattomat markkinat Aasiassa, sanoo Heräjärvi.

Väitöstutkimusten eteen on tähän mennessä tehty jo valtava työmäärä, eikä pelkästään laboratorioissa. Rahoituksen hankinta on oleellinen osa tutkijan elämää.

- Meillä on täällä luonnontieteissä hyvä systeemi, sillä rahoittajat ovat varsin myötämielisiä, ja tutkijalle löytyy todennäköisesti palkkarahoitusta, kiittelee Heräjärvi.

- Suurempana haasteena ovatkin toimintamenot. Kun tehdään kokeellista tutkimusta, siihen tarvitaan varoja. Esimerkiksi monet säätiöt myöntävät vain elinkustannustukea, mutta eivät kata laboratoriolaitteiden tai -töiden, matkojen tai vaikkapa koeasetelmien rakentamisen aiheuttamia kuluja. Siksi yhteistyötä yliopistomme sisällä, samoin kuin yritysmaailmaan ja rahoittajiin, olisi tiivistettävä entisestään.

 

WMS-ohjelma etsii parhaillaan uusia osaajia

Heräjärven mukaan Wood Materials Science -maisteriohjelma on hyvä esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä. Puutieteiden koulutusohjelma sai alkunsa viitisen vuotta sitten, ja sitä toteutetaan koko luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan isoilla osaamisresursseilla.

- Meillä on tässä nyt mukana lähes 20 professoria kaikilta luonnontieteiden aloiltamme, ja iso joukko muitakin osaajia eri laitoksilta. WMS-ohjelma ei siis ole mikään metsätieteiden oma juttu, vaan koulutus, johon voi koota itselleen todella monipuolisen ja korkeatasoisen opintokokonaisuuden, kuvailee Heräjärvi.

WMS-koulutusohjelma on englanninkielinen maisteriohjelma, mutta siihen voivat hakea myös suomalaiset – niin ammattikorkeakoulun kanditutkinnon suorittaneet kuin yliopiston käyneetkin.

- Monessa maisteriohjelmassa ammattikorkeakoulusta tuleva opiskelija joutuu käymään ennen yliopiston aloitusta niin sanottuja siltaopintoja, mutta meillä ne on sisällytetty tutkintoon. Todella laadukkaat kurssimme ovat kaikille avoimia, niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää myös yliopiston sisällä, muistuttaa Heräjärvi.

- Suomalaiset opiskelijat tuntuvat välttelevän englanninkielisiä kursseja, ja menettävät tästä syystä monia mahdollisuuksia. Esimerkiksi WMS-ohjelman kursseja ei todellakaan ole tarkoitettu pelkästään ulkomaisille opiskelijoille, vaan myös suomalaisten kannattaisi imuroida tarjolla oleva oppi.

- Opiskelijan etu on, että kursseilla opettavat eri alojen osaajat, ja että he saavat käyttöönsä erilaisia työkaluja. Erikoistuminen voi olla kova juttu työllistymisessä, sillä monialaisuus laajentaa osaamista. Koulutusohjelmastamme valmistuneet ovat työllistyneet hyvin, ja puolet heistä jatkaa opintojaan kohti väitöskirjaa.

Teksti ja kuva: Marianne Mustonen

 

Kansainvälisten maisteriohjelmien haku on parhaillaan menossa (1.11.2017-31.1.2018) http://www.uef.fi/en/web/admissions

Lue lisää WMS-ohjelmasta http://www.uef.fi/fi/web/wood-materials-science