Takaisin

Punainen korkeakoulu pirstoi perinteisiä yliopistokäsityksiä

Väitös Suomen historian alalta

Väittelijä: FL Alina Kuusisto

Väitösaika ja -paikka: 15.9. klo 12, N100, Natura, Joensuun kampus

Joensuun korkeakoulu sai Tampereen yliopiston tavoin politisoituneen maineen 1970-luvulla. Filosofian lisensiaatti Alina Kuusiston väitöstutkimus osoittaa, että punainen Joensuun korkeakoulu pirstoi perinteisiä yliopistokäsityksiä ja haastoi tiedeyhteisöjen perinteisiä arvojärjestyksiä. Kuusisto tarkasteli väitöstutkimuksessaan, miten pohjoiskarjalainen lehdistö rakensi kuvaa politisoituneesta korkeakoulusta ja miten tutkimuksessa haastatellut yliopistolaiset tulkitsivat ilmiötä vuosikymmeniä myöhemmin.

Käsitys Joensuun korkeakoulun vasemmistolaisuudesta sai runsaasti huomiota joensuulaisessa lehdistössä, mutta myös valtakunnallisesti. Muisteluaineisto osoittaa, että korkeakoulun punainen maine tunnustetaan ilmiönä myös nykyisin. Korkeakoulun akateemiset kasvukivut, vuorovaikutusongelmat ympäristön kanssa ja ajan ylikuumentunut puoluepoliittinen ilmapiiri vahvistivat paikallisesti kielteisiä mielikuvia punaisesta opinahjosta. Nuoressa ja perinteistä vapaassa Joensuun korkeakoulussa oli tilaa modernille akateemisuudelle ja avoimelle poliittisuudelle. Ympäröivä yhteisö kuitenkin koki korkeakoulun edustaman yliopistolaisuuden ja modernin elämäntavan osin vieraana ja uhkaavana.

Yhteiskunnallinen tehtävä haastoi ideaalin arvovapauden

Paikallisten vastakkainasetteluiden rinnalla keskustelu heijasti suomalaisen yliopistojärjestelmän sisäistä muutosta. Aatesuuntien moninaistuminen synnytti ja kärjisti hallinnonuudistukseen, opetussisältöihin ja tutkimuspainotuksiin liittyneitä näkemyseroja. Läpäisevä murros oli yhteiskuntatieteellisen, ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin suuntautuneen tutkimusotteen vahvistuminen, mikä haastoi tiedeyhteisön vanhoja arvojärjestelmiä ja hierarkioita. Kun tutkimuksen yhteiskunnallinen hyödynnettävyys kasvoi, kyseenalaistui tieteen ideaali arvovapaus.

Yliopistojen politisoiminen oli osa prosessia, jossa niiden katsottiin muuttuvan autonomisista korkeimman tieteen ja opetuksen pyhäköistä yhteiskuntaa, kansalaisia ja taloudellista kilpailukykyä palveleviksi instituutioiksi. Yliopistojen merkitys esimerkiksi hyvinvointivaltion kehittämisessä oli keskeinen. Olennaista yliopistojen politisoitumiseen kohdistuneessa kritiikissä olikin sen kytkeytyminen vasemmistolaisen koulutuspoliittisen suunnan vastustamiseen. Etenkin peruskoulu-uudistus vaikutti keskeisellä tavalla Joensuun korkeakoulun politisoitumiskeskusteluun.

Kuusiston tutkimus tuo uuden ja kokonaisvaltaisen näkökulman 1960- ja 1970-luvun yliopistoradikalismin tutkimukseen ja ajan yliopistotoimijoiden itseymmärrykseen. Yliopistojen ja yhteiskunnan suhteen muutos kulkee väitöskirjan punaisena lankana.

Filosofian lisensiaatti Alina Kuusiston Suomen historian alaan kuuluva väitöskirja Korkeakoulun punainen aave. Keskustelu Joensuun korkeakoulun politisoitumisesta 1970-luvun sanomalehtikirjoittelussa ja muistelupuheessa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Arto Nevala Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11895?encoding=UTF-8