Takaisin

Psykoosilääkkeiden käyttö lisää lonkkamurtuman ja kuoleman riskiä Alzheimerin tautia sairastavilla

Väitös farmasian alalta

Väittelijä: proviisori Marjaana Koponen

Aika ja paikka: 29.9.2017 klo 12 alkaen, Mediteknian auditorio, MD100, Kuopion kampus

Psykoosilääkkeiden käytön aloittaminen ja pitkäaikainen käyttö on yleistä Alzheimerin tautia sairastavilla, osoittaa proviisori Marjaana Koposen väitöstutkimus. Tulokset antavat aihetta huoleen, sillä Koposen väitöstutkimuksessa havaittiin, että psykoosilääkkeiden käyttö lisää lonkkamurtuman riskiä noin 50 prosenttia ja kuolemanriskiä noin 60 prosenttia Alzheimerin tautia sairastavilla. Tulokset ovat yhtenevät useiden aiempien tutkimusten tulosten kanssa.

Koposen väitöstutkimuksessa saatiin uutta tietoa psykoosilääkkeiden pitkäaikaiseen käyttöön sekä päällekkäiskäyttöön liittyvistä riskeistä. Sekä lonkkamurtuman että kuoleman riskit olivat suurentuneet käytön alusta lähtien ja säilyivät koholla käytön jatkuessa. Kahden tai useamman psykoosilääkkeen päällekkäiskäyttöön liittyi lähes kaksi kertaa suurempi kuolemanriski kuin yhden psykoosilääkkeen käyttöön.

Psykoosilääkkeiden aloitus ja pitkäaikainen käyttö yleistä

Koposen väitöstutkimuksessa havaittiin, että Alzheimerin tautia sairastavilla psykoosilääkkeiden käytön aloittaminen on muuta väestöä yleisempää jo 2–3 vuotta ennen Alzheimerin taudin diagnoosia. Aloittajien määrä oli suurimmillaan ensimmäiset kuusi kuukautta diagnoosista ja pysyi suurena tämän jälkeenkin. Tutkimus osoitti myös, että psykoosilääkkeiden käyttöä jatketaan Alzheimerin tautia sairastavilla huomattavan pitkään. Käyttäjistä 39 prosenttia jatkoi psykoosilääkkeiden käyttöä yli vuoden.

Psykoosilääkkeiden käytössä tulisi noudattaa hoitosuosituksia

Psykoosilääkkeiden käytön kesto ei Koposen mukaan vastaa nykyisiä hoitosuosituksia. Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen mukaisesti lääkkeettömät hoitokeinot ovat ensisijaisia ja psykoosilääkkeiden käyttö pitäisi rajata vain vaikeimpien psykoottisten oireiden, levottomuuden ja aggressiivisuuden lyhytaikaiseen hoitoon. Käytösoireiden taustalla olevat syyt pitäisi selvittää hyvin, jotta voidaan välttää psykoosilääkkeiden tarpeeton aloitus. Jos käyttö on välttämätöntä, tulisi jo hoitoa aloitettaessa suunnitella, kuinka hoidon vastetta ja haittoja seurataan ja milloin käyttö lopetetaan. Koposen mukaan käyttö tulisi pitää mahdollisimman lyhytaikaisena ja psykoosilääkkeiden päällekkäiskäyttöä tulisi välttää.

Koposen väitöskirja on osa valtakunnallista, rekisteriaineistoon perustuvaa Itä-Suomen yliopiston MEDALZ (Medication use and Alzheimer’s disease) -tutkimusta. MEDALZ-kohorttiin on poimittu Kelan erityiskorvausrekisteristä kaikki henkilöt, joille oli myönnetty Alzheimerin taudin lääkkeiden rajoitettu peruskorvausoikeus ja jotka asuivat laitoshoidon ulkopuolella. Näiden henkilöiden lääke- ja terveystiedot on koottu yhteen useasta kansallisesta rekisteristä.

Proviisori Marjaana Koposen farmasian alaan kuuluva väitöskirja Antipsychotic use and risk of hip fracture and mortality among community dwellers with Alzheimer’s disease, a nationwide register-based study (Psykoosilääkkeiden käyttö ja käytön yhteys lonkkamurtumiin ja kuolleisuuteen Alzheimerin tautia sairastavilla, valtakunnallinen rekisteritutkimus) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii geriatrian dosentti, Helsingin sosiaali- ja terveysviraston palvelualueiden ylilääkäri Harriet Finne-Soveri Helsingin kaupungilta ja kustoksena professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Marjaana Koponen on syntynyt vuonna 1988 Kuopiossa. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 2006 Kuopion Lyseon lukiossa sekä farmaseutin tutkinnon vuonna 2009 ja proviisorin tutkinnon vuonna 2011 Itä-Suomen yliopistossa.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11839?encoding=UTF-8