Takaisin

Psykoosilääkkeen valinnalla on suuri vaikutus skitsofrenian hoitotuloksiin

Skitsofrenian hoitoon käytettävien psykoosilääkkeiden vaikuttavuudessa on suuria eroja, osoitti juuri julkaistu laaja tutkimus. Hoidon epäonnistumisen riski oli pienin käytettäessä klotsapiinia tai pitkävaikutteista injektiolääkettä. Uudelleen sairaalaan joutumisen riski oli pitkävaikutteisia injektioita käytettäessä 20–30 prosenttia pienempi kuin käytettäessä samoja lääkkeitä suun kautta. Pitkävaikutteisia injektioita suositellaan nykyisin vain erityistapauksissa, joten tutkijoiden mukaan hoitosuosituksia voi tulosten valossa olla syytä muuttaa. Itä-Suomen yliopiston, Karoliinisen instituutin, THL:n ja yrityskumppanien toteuttaman tutkimuksen tulokset julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.

Psykoosilääkkeiden vaikuttavuutta skitsofrenian hoidossa selvitettiin tutkimuksessa, jossa seurattiin kaikkia Ruotsin 16–64-vuotiaita skitsofreniapotilaita eli kaikkiaan 29 823 henkilöä vuosina 2006–2013. 

Riski joutua uudelleen psykiatriseen sairaalahoitoon oli pienin, kun hoitona oli pitkävaikutteinen paliperidoni-injektio. Sitä käytettäessä sairaalaan joutumisriski oli 49 prosenttia pienempi kuin ajanjaksoilla ilman psykoosilääkehoitoa. Lähes yhtä hyviä tuloksia saatiin pitkävaikutteisina injektioina annetuilla tsuklopentiksolilla, perfenasiinilla ja olantsapiinilla sekä suun kautta annosteltavalla klotsapiinilla. Huonoin tulos oli suun kautta otetuilla flupentiksolilla ja ketiapiinilla, joita käytettäessä sairaalaan joutumisriski oli vain 10 prosenttia pienempi kuin ilman psykoosilääkitystä.

Tutkimuksessa selvitettiin myös skitsofrenian hoidon kokonaisepäonnistumisen riskiä eri psykoosilääkkeitä ja annostelutapoja käytettäessä. Hoidon epäonnistumiseksi määriteltiin joutuminen uudelleen sairaalahoitoon psykiatrisen diagnoosin tai itsemurhayrityksen vuoksi, hoidon lopettaminen tai vaihto tai kuolema.

Pienin riski hoidon kokonaisepäonnistumiseen oli käytettäessä klotsapiinia suun kautta tai mitä tahansa pitkävaikutteista injektiota. Tutkimuksessa havaittiin myös, että pitkävaikutteisen injektiohoidon aikana sairaalaan joutumisriski oli koko potilasjoukossa 20 prosenttia pienempi ja ensikertalaispotilailla 30 prosenttia pienempi kuin käytettäessä samaa lääkettä suun kautta.

Skitsofrenian hoitosuosituksissa pitkävaikutteisten injektioiden käyttöä suositellaan yleensä tietyissä erityistilanteissa. – Koska sairaalaan joutumisriski on selvästi pienempi injektiohoidon aikana, pitkävaikutteisen injektiohoidon tulisi pikemminkin olla perusoletus, toteaa tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, professori Jari Tiihonen.

Eri psykoosilääkkeiden vaikuttavuutta skitsofrenian hoidossa on ollut vaikeaa vertailla, koska satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia on mahdotonta toteuttaa laajoilla valikoitumattomilla potilasaineistoilla. Myös havainnoivissa tutkimuksissa on valikoitumisharhaa, joka nyt julkaistussa tutkimuksessa vältettiin käyttämällä jokaista potilasta omana verrokkinaan. Lääkkeen käyttöjaksoa siis verrattiin lääkkeettömään jaksoon samalla potilaalla.

Lisätietoja:

Jari Tiihonen, professori, Itä-Suomen yliopisto, oikeuspsykiatria, Niuvanniemen sairaala, jari.tiihonen (a) niuva.fi tai jari.tiihonen (a) ki.se  

Alkuperäisartikkelin tiedot:

Jari Tiihonen, Ellenor Mittendorfer-Rutz, Maila Majak, Juha Mehtälä, Fabian Hoti, Erik Jedenius, Dana Enkusson, Amy Leval, Jan Sermon, Antti Tanskanen, Heidi Taipale. Real-world effectiveness of antipsychotic treatments in a nationwide cohort of 29 823 patients with schizophrenia. JAMA Psychiatry, julkaistu verkossa 7.6.2017.