Takaisin

Potilaalle lisäarvoa tuottava hoitotyö edellyttää pitkäjänteistä kehittämistä

Väitös hoitotieteen alalta

Väittelijä: TtM Tuula Antinaho

Aika ja paikka: 21.9.2018 klo 12, Medistudia, luentosali MS302, Kuopion kampus

Potilaalle lisäarvoa tuottavan hoitotyön osuutta voidaan lisätä erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla lean-periaatteita hyödyntäen, osoitti terveystieteiden maisteri Tuula Antinahon väitöstutkimus. Tulosten perusteella projektiluontoinen kehittäminen ei kuitenkaan takaa pysyviä muutoksia, ellei siihen panosteta organisaatiossa pitkäjänteisesti.

Antinahon väitöstutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ja kuvata potilaalle lisäarvoa eli terveyshyötyä tuottavaa hoitotyötä erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla jatkuvan kehittämisen mallin mukaisesti. Tutkimus toteutettiin vuosina 2011–2016. Tutkimus osoitti, että hoitohenkilöstön työ vuodeosastoilla oli pääasiassa potilaalle lisäarvoa tuottavaa hoitotyötä, josta välittömän hoitotyön osuus oli kuitenkin vain alle puolet kokonaistyöajasta. Potilaalle lisäarvoa tuottava hoitotyö lisääntyi, kun osastot saivat omia resurssejaan täydentävää ulkopuolista voimavaraa kuten rahoitusta ja henkilöstövoimavaroja. Lisäarvoa tuottavan hoitotyön määrä palautui kuitenkin lähes lähtötasolle sen jälkeen, kun ulkopuolinen tuki lakkasi ja kehittäminen jatkui vuodeosastojen omana toimintana.

Tutkimus toteutettiin kahdessa suomalaisessa keskussairaalassa ja siinä sovellettiin mukaillen hoitotyön kehittämiseen tarkoitettua lean-pohjaista ja moniammatillista Transforming Care At the Bedside -ohjelmaa, jonka käytöstä ei ole aiemmin raportoitu Suomessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin työajanseurantatutkimuksilla kerättyä tietoa hoitohenkilöstön työajan jakautumisesta hoitotyön eri toimintoihin kehittämistyön lähtö- ja arviointitiedoksi. Työajanseurantatutkimukset tuottavat kuvailevaa tietoa hoitohenkilöstön työstä ja työn sisällöstä kuvailevaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehittämistyössä.

Tutkimus osoitti, että leanin periaatteita voidaan hyödyntää nimenomaan potilaille hyötyä tuottavien toimintojen lisäämiseksi, joka on hoitotyön keskeistä toimintaa. Oleellista leanin hyödyntämisessä on se, että kaikki potilaan hoitoon osallistuvat toimijat tunnistavat potilaat ja heidän tarpeensa oman toimintansa lähtökohdaksi. Antinahon mukaan tässä asiassa terveydenhuollon toimijoilla on kehitettävää, myös asenteellisesti.

– Tällä hetkellä hoitohenkilöstön työ sisältää myös muille ammattiryhmille kuuluvia tehtäviä, kuten siivoamista, ruoanjakelua ja tutkimusten tilaamista. Työaikaa kuluu myös ihmisten tai tavaroiden etsimiseen sekä odottamiseen. Onkin tärkeää arvioida ja organisoida uudelleen hoitohenkilöstön ja muiden ammattiryhmien välistä työnjakoa, niin että hoitohenkilöstön työaikaa voidaan kohdentaa potilaan hoitoon keskeisesti liittyviin toimintoihin. Tässä oleellista on se, miten terveydenhuollon organisaatiot ratkaisevat hoitoa tukevien palveluiden, kuten ruoka- ja lääkehuollon tuottamisen ja resursoimisen tulevissa sote-palveluissa, Antinaho toteaa.   

Tulosten valossa projektiluontoinen kehittäminen ei välttämättä takaa kehittämistyöllä saavutettujen muutosten pysyvyyttä. Kehittämisohjelmien ja koulutettujen kehittämisen johtajien lisäksi tarvitaan pitkän tähtäimen suunnittelua, tutkimusta ja arviointia, riittäviä resursseja ja moniammatillista yhteistyötä pysyvien muutosten varmistamiseksi hoitotyössä.

– Organisaation eri tasoilla toimivilla hoitotyön johtajilla on tärkeä rooli kehittämistyön implementoinnissa. He mahdollistavat, motivoivat ja rohkaisevat työyhteisössään toimivia eri ammattiryhmien jäseniä osallistumaan hoitotyön kehittämiseen ja kokeilemaan erilaisia kehittämisohjelmia kehittämistyön tueksi.

Terveystieteiden maisteri Tuula Antinahon hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Potilaalle lisäarvoa hoitotyöstä – toimintatutkimus työajanseurannasta hoitotyön kehittämisessä tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Lisbeth Fagerström Åbo Akademin Vaasan yksiköstä ja tilaisuuden valvojana professori Hannele Turunen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/14834?encoding=UTF-8