Takaisin

Polkupyörä-, mopo- ja moottoripyörätapaturmia jää tilastoimatta – vaikeuttaa seurantaa ja ehkäisyä

Väitös kirurgian alalta

Väittelijä: DI Noora Airaksinen

Aika ja paikka: 2.11.2018 klo 12, Canthia CA100, Kuopion kampus

Polkupyörä-, mopo- ja moottoripyörätapaturmia sattuu sairaalatietojen perusteella huomattavasti tilastoitua enemmän, osoitti diplomi-insinööri Noora Airaksisen väitöstutkimus. Virallisen tieliikenneonnettomuustilaston ulkopuolelle jäivät useimmiten sellaiset onnettomuudet, joissa pyöräilijä, mopoilija tai moottoripyöräilijä kaatui yksin, törmäämättä toiseen osapuoleen. Yksittäisonnettomuudet eivät päädy viralliseen tilastoon, koska poliisi kutsutaan harvoin paikalle. Puutteet tilastoinnissa vaikeuttavat turvallisuustilanteen seurantaa ja jättävät piiloon tapaturmiin liittyviä tekijöitä.

Tutkimuksessa analysoitiin Pohjois-Kymen sairaalan tapaturma-aineistosta polkupyörä-, mopo- ja moottoripyörätapaturmat sekä niissä loukkaantuneiden vammat, vammojen vakavuus ja muut seuraukset kahden vuoden ajalta kesäkuusta 2004 alkaen. Tietoja verrattiin poliisin tietoihin perustuvaan tieliikenneonnettomuustilastoon. Tavoitteena oli saada Suomen virallista tieliikenneonnettomuustilastoa yksityiskohtaisempaa tietoa tapaturmien määrästä ja vammoista sekä alkoholin osuudesta tapaturmissa.  Lisäksi kaikki liikennetapaturmat käsittävän aineiston avulla arvioitiin EU:n suositteleman ja Suomessa käytetyn ICD-AIS-map-määritysmenetelmän kykyä tunnistaa tieliikenteessä vakavasti loukkaantuneet.

Polkupyöräilijät loukkasivat usein päänsä ja olivat humalassa

Polkupyöräilijän yleisin vamma oli pään vamma. Se oli yleisempi päihtyneenä kuin selvin päin pyöräilleillä. Kypärä suojasi tehokkaasti pään vammoilta, mutta kypärän käyttö oli harvinaista. Alkoholin osuus oli pyöräilijöiden yksittäistapaturmissa suuri, ja päihtyneille sattuneet tapaturmat jäivät lähes poikkeuksetta virallisen tilaston ulkopuolelle. Mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden yleisimmät vammat olivat ylä- ja alaraajavammat, ja tapaturmista aiheutui pitkiä sairauspoissaoloja. Yksittäistapaturma eli yksin kaatuminen oli kaikkien ryhmien yleisin tapaturmatyyppi.

Vakavasti loukkaantuneita arvioitua enemmän

Suomessa on arvioitu tieliikenteessä vakavasti loukkaantuneiden määrä vuodesta 2014 alkaen. Menetelmänä on ICD-AIS-map, joka määrittää loukkaantuneen henkilön vakavuusluokan automaattisesti tautiluokituksen (ICD) mukaisen vammadiagnoosin perusteella. Tutkimuksen mukaan ICD-AIS-map määritti yli kolmanneksen vähemmän vakavasti loukkaantuneiksi kuin asiantuntijalääkärin tekemä vastaava vakavuusluokitus. Ero johtui pääasiassa Suomessa käytössä olevan ICD-10-diagnoosiluokituksen yksinkertaisuudesta verrattuna ICD-AIS-mapin luokitukseen. Tuloksen parantamiseksi Suomen tiettyjä vammadiagnoosikoodeja tulisi tarkentaa seuraavan ICD-luokituksen päivityksen yhteydessä.

Pyöräilyn suosion odotetaan kasvavan ja tietoa todellisesta tapaturmamäärästä tarvitaan

Viralliseen tieliikenneonnettomuustilastoon perustuva liikenneturvallisuustyö johtaa Airaksisen mukaan siihen, ettei etenkään polkupyöräilijöiden, muttei myöskään mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmien ehkäisyä painoteta riittävästi.

- Alkoholin osuus pyöräilytapaturmissa ei selviä virallisesta tilastosta. Liikenneonnettomuustilastointi ei ole juuri parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

- Pyöräilijöiden tapaturmien todellisen määrän seuranta ja ehkäisy olisi erityisen tärkeää juuri nyt, kun pyöräilyä edistetään Suomessa voimakkaasti, Airaksinen lisää.

Hänen mukaansa tilastoinnin kattavuuden parantamiseksi tulisi kehittää poliisin ja terveydenhuollon tietoja yhdistävä tietokanta. Lisäksi tapaturmamäärän seurannassa tulisi hyödyntää jo nykytilanteessa useampia tietolähteitä.

Diplomi-insinööri Noora Airaksisen väitöskirja Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat – vammojen vakavuus ja tapaturmien tilastointi   tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jari Parkkari ja väitöstilaisuuden valvojana professori Heikki Kröger.

Noora Airaksinen on syntynyt vuonna 1975 Jämsänkoskella. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Jämsänkosken lukiosta vuonna 1994 ja valmistunut diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta (nyk. TTY) vuonna 1999.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/15147?encoding=UTF-8