Takaisin

Pois massaluennoilta

Flipped Classroom -hankkeessa jo yli 40 innokasta opettajaa yliopistossamme on flipannut opetuksensa. Mitä flippaus oikeastaan on ja miten kokeilut on otettu vastaan?

Ameba-tutkimustiimin pyrkimyksenä on Itä-Suomen yliopiston oppimisympäristöjen strateginen kehittäminen, mikä tarkoittaa vaihtoehtoisten tai uusien opetusmenetelmien käyttöä ja tutkimusperusteista kehittämistä. Tällä hetkellä painoalueena on Flipped Classroom, käänteinen opetus, tuttavallisemmin ”flippaus”.

Ameba-tiimiin kuuluu tällä hetkellä tutkijoita filosofisen tiedekunnan kasvatustieteellisistä osastoista (kasvatustieteiden ja psykologian osastosta sekä soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastosta) sekä sovelletun fysiikan laitokselta. Tiimi on myös osa Uefin LINE-tutkimusaluetta.

Tiimin tutkimuskoordinaattori Erkko Sointu avaa motivaatiota flippaamisen taustalla.

– Perinteisesti opiskelijat istuvat luennolla ja tekevät sitten läksyt kotona. Flippedissä jokainen opiskelija katsoo ennen kokoontumiskertaa aiheeseen liittyvät luennot verkosta, ja kokoontumiskerralla pohditaan sitten yhdessä niistä nousseita kysymyksiä ja ongelmia.

Perinteinen luento-opetus on siis jäämässä menneisyyteen.

– Massaluennoillahan yksi asiantuntija kaataa tietoa ihmisten päälle, ja porukka yrittää napata sieltä täältä tiedonjyväsiä. Suurin osa ajasta menee kuunteluun tai muistiinpanojen tekemiseen – ja sitten kun tulee mahdollisuus kysyä jotain, niin kukaan ei ole ehtinyt vielä kysymyksiä miettimäänkään.

Soinnun mukaan on turhauttavaa kokoontua yhteen ilman, että sitä kuitenkaan käytetään hyväksi.

– Videoita katsottaessa tulee pysähdyttyä, lähdettyä hakemaan tietoa ja syvempää ymmärrystä. Oppiminen on ihan eritasoista kuin luennolla muistiinpanoja tehdessä. Toki tämäkin riippuu oppijasta. Kun kurssi on ”flipattu”, voidaan videolla esitetty teoreettinen asia viedä ryhmässä käytännön tasolle, ja opiskelijat voivat yhdessä lähteä kehittämään ymmärrystä sisältöalueesta.

Sointu muistuttaa, että videot eivät ole myöskään mikään välttämättömyys, ja muutakin materiaaleja voi käyttää.

– Mutta oman luentomateriaalin kääntäminen videoiksi on yksi helpohko keino lähteä muokkaamaan opetustaan.

Opettajat innokkaasti mukana

Flippaus muovaa myös opettajan roolia.

– Opettajakeskeinen opetus muuttuu enemmän opiskelijakeskeisemmäksi. Opettajan rooli on edelleen toimia asiantuntijana. Tällöin kontaktiopetuksessa hän on sitten vastaamassa niihin hyviin ja haastaviin kysymyksiin, joita opiskelijoille on herännyt videoiden aikana tai yhdessä työskennellessä.

Miten laajalle flippaus on levinnyt ja millainen on ollut opetushenkilöstön vastaanotto?

– Olemme huomanneet olevamme Suomessa uranuurtajia. Vaikuttaisi siltä, ettei yliopisto-opetuksessa kukaan muu ole toteuttanut flippausta tällä tasolla.

Itä-Suomen yliopistossa oli ensimmäisessä kokeilussa mukana reilut 40 opettajaa kaikilta kampuksilta, kaikista tiedekunnista, 25:stä eri yksiköstä. Kokeilu päättyy keväällä 2017.

– Nyt on alkamassa ”Flippaus 2.0”, jossa on mukana 50 opettajaa. Eli kohta sata uefilaista opettajaa on läpikäynyt flippauksen.

Opiskelijoiden vastaanotto

Opiskelijoiden mielipiteitä on selvitelty flipattujen kurssien yhteyteen liitetyillä kyselyillä. Sointu on tyytyväinen kyselyjen tavoittavuuteen ja erinomaiseen yhteistyöhön opettajien kanssa. Hän sanoo, että aineistojen analysointi on vielä hyvin alkuvaiheissa ja mielipiteet ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Kyselyyn vastanneista 85 prosenttia on kuitenkin vastannut opetustavan sopivan heille.

– Tarkempi analyysi palautteista on parhaillaan meneillään. Tutkimuksen ja opetuksen yhteistyö on toiminut erittäin hyvin, ja opiskelijat ovat vastanneet kyselyihin hienosti. Siitä kiitos sekä opiskelijoillemme että opettajille.

Osaksi pedagogisia opintoja?

Flippaus on ensimmäinen askel siihen, että sisältöasiantuntijoiden vankkaa ammattitaitoa lähdetään kääntämään opiskelijoille helpommin uppoavaan muotoon, mutta Sointu korostaa, ettei se välttämättä ole universaali ratkaisu.

– Yritämme selvittää, miten hyvin tämä sopii yleisesti. Sovelletussa fysiikassa opetus on käännetty ja oppiminen on ollut paljon tehokkaampaa ja parempaa. Nyt kysymys kuuluukin, toimiiko se kaikilla tieteenaloilla. Se on monen asian summa ja sitä tässä nyt yritetään selvittää.

Lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu toive lisärahoituksesta, jotta asiaa päästäisiin syventämään ja tutkimaan laajemmin. Tarkoituksena on kartoittaa, miten flippausta voisi toteuttaa partneriyliopistoissa.

– Asia kulkee nyt nimellä ”Uefin flippausmalli”. Toivomme, että flippaus tulisi lopulta osaksi yliopistomme pedagogisia opintoja. Toteutamme parhaillaan vasta flippauksen ensimmäistä vaihetta Uefissa, mutta ajatukset ovat jo keväässä, jolloin seuraava vaihe käynnistyy.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Erkko Sointu
erkko.sointu(at)uef.fi

Teksti: Kalle Saarela
Kuvat: Varpu Heiskanen