Takaisin

Pitkäikäiset puutuotteet ovat merkittäviä hiilinieluja

Väitös ympäristöpolitiikan alalta

Väittelijä: M.Sc. Gediminas Jasinevičius

Väitösaika ja -paikka: 9.11. klo 12, M100, Metria, Joensuun kampus

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että pitkäikäiset puutuotteet ovat merkittäviä hiilen varastoijia eli hiilinieluja, joten ne tarjoavat mahdollisuuden ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Esimerkiksi rakennustoiminnassa puutuotteet voivat korvata energiaintensiivisiä rakennusmateriaaleja, kuten betonia ja terästä.

Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonventti (UNFCCC) on kirjannut puuhun sitoutuneen hiilen monia laskentatapoja ja -menetelmiä. Niiden tulokset kuitenkin ovat riippuvaisia laskentaan mukaan otettujen muuttujien määrittelystä, tietoaineistojen kattavuudesta, puutuotteiden laskennallisesta eliniästä ja laskentaan sisällytetyistä puumateriaalin käyttövaiheista. Näiden menetelmien antamia erilaisia tuloksia ei ole aikaisemmin riittävästi vertailtu ja analysoitu kansallisesti eikä globaalisti.

Puun ulkomaankauppavirrat paremmin huomioon laskentamalleissa

M.Sc. Gediminas Jasinevičius tarkasteli väitöstutkimuksessaan erilaisia puuhun sitoutuneen hiilen laskentamalleja. Tutkimuksen perusteella tason 1 malleissa on puutteita energiaintensiivisiä tuotteita korvaavan puunkäytön, jätepuun hajoamisen ja kierrätyksen laskennassa, mikä johtaa hiilen sitoutumisen aliarviointiin. Laskelmat paljastavat, että kasvavalla puuntuotannolla ja pitkäikäisten puutuotteiden käytöllä voidaan saada aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia, ja samalla hillitä ilmastonmuutosta. Tutkimus osoittaa, että laskentamalleja tulisi laajentaa niin, että niissä otettaisiin huomioon myös puun ulkomaankauppavirrat.

Eri maiden malleja tulisi myös yhtenäistää sopimalla samalla kansainvälisesti yhtenäisistä menettelytavoista. Lisäksi tilastointia ja tietokantoja tulisi kehittää luotettavammiksi ja laskentaan paremmin sopiviksi. Puun hiilensidonnan kehittyneempi laskenta ja kattavammat materiaalivirta-analyysit erityisesti maissa, joissa laskentamahdollisuudet ovat tällä hetkellä puutteelliset, voisivat avata uusia mahdollisuuksia suurempien hiilinieluvarantojen toteuttamiseksi.

Tutkimuksen perusteella on suositeltavaa ohjata puunkäyttöä energiantuotannon sijaan pitkäikäisten puutuotteiden valmistukseen ja puun monipuoliseen käyttöön. Tutkimus osoittaa, että monipuolisen metsäekosysteemin ja kasvavan metsänkäytön tasapainoinen yhdistelmä on mahdollista toteuttaa. Se on myös merkittävä ja haastava tutkimustehtävä.

Kotimaisesta puusta valmistetut pitkäikäiset tuotteet hillitsevät ilmastonmuutosta parhaiten

Väitöskirjan ensimmäisessä osatutkimuksessa vertailtiin puutuotteiden hiilensitomisen laskentamalleja ja niiden ominaisuuksia. Tšekinmaassa tehty toinen osatutkimus osoitti, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tasoluokituksen mukaan yksikertaisimmat tason 1 mallit aliarvioivat puutuotteiden sitomia hiilimääriä, kun taas pisimmälle kehitetyillä tason 3 malleilla voidaan osoittaa, että hiiltä sitoutuu puun käytössä enemmän kuin yksinkertaiset mallit osoittavat. Tason 3 mallit paljastavat myös pitkäikäisten puutuotteiden käytön ja kierrätyksen merkityksen ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Kolmannen osatutkimuksen vuoteen 2100 ulottuvilla skenaarioilla osoitetaan, että kaikissa kehitysvaihtoehdoissa Liettuan metsäsektorilla on myönteisiä työllisyys- ja talousvaikutuksia. Hakkuiden lisääminen vähentää hiilivarantoa, jota kasvanut puutuotteiden käyttö ei kokonaan pysty korvaamaan. Laskennallinen viennin väheneminen kuitenkin kompensoi merkittävästi syntynyttä hiilivajetta. Ilmastollisesti parhaisiin tuloksiin päästään lisäämällä pitkäikäisten puutuotteiden valmistusta kotimaisesta puusta ja käyttämällä näitä tuotteita mahdollisimman pitkään.

M.Sc. Gediminas Jasinevičiusin ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja ”The role of wood products in climate change mitigation. Carbon accounting methods and scenario analysis in two European countries” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Klaus Richter (Technical University of Munich) sekä kustoksena professori Markku Tykkyläinen Itä-Suomen yliopistosta.

 

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/15626?encoding=UTF-8