Takaisin

Pieni lapsi oppii vieraan kielen mutkattomasti

Englannin kielen suosio ensimmäisenä vieraana kielenä on kouluissamme vuodesta toiseen taattu, ja kieli onkin helppo ottaa haltuun pienestä pitäen. Englantia on kaikkialla, ja pienetkin lapset oppivat verkon kautta sen sanastoa ja sanontoja helposti. Kouluissa on nyt herätty tarjoamaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi jotain muuta.

– Valtakunnallisissa foorumeissa keskustellaan jo siitä, pitäisikö englannin kieltä opettaakin säännönmukaisesti vasta toisena vieraana kielenä, kertoo englannin kielen lehtori Hilkka Koivistoinen Joensuun Tulliportin normaalikoulusta.

Koivistoisen mukaan olisi perusteltua valita ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi jokin muu kieli siksikin, että joidenkin kielten äännealueet lukkiutuvat aivoissa jo varsin varhain. Näin käy esimerkiksi ranskan kielen äänteiden kanssa.

– Pienimmillä lapsilla omasta kielestä poikkeavat äänteet kiinnittyvät mutkattomasti kielellä leikkien mieleen. Myös motivaatio puhumiseen ja kommunikointiin eri kielillä on pienillä lapsilla vahva.


Venäjän kielen työpajassa eskarilaiset värittivät ohjeen mukaan maatuskoita.

Vieraat kielet jo varhaiskasvatukseen?

Kaikki Suomen koululaiset aloittavat ensimmäisen vieraan kielen opiskelun ensimmäisellä luokalla lukuvuoden 2019–2020 aikana. Joensuussa Tulliportin normaalikoulu on jo vuosia tarjonnut alkavaksi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin rinnalla myös saksaa ja venäjää. Kasvatustieteen professori Ritva Kantelinen toivoo, että mahdollisimman monet perheet Joensuussa antavat lapselleen mahdollisuuden hyötyä tästä tilaisuudesta.

– Koulujen tarjoama kielivalikoima 1. vuosiluokalla alkavaksi pitkäksi kieleksi painottuu Suomessa liikaa englannin kieleen, kun kielitaidon tarvetta arvioidaan kansallisesti ja yksilönkin näkökulmasta.

Pienillä lapsilla on myös rohkeutta heittäytyä puhumaan ja maistelemaan vierasta kieltä eri tavalla kuin vanhemmilla lapsilla.

– Niinpä vieraan kielen opetuksen varhentamisesta varhaiskasvatuksen piiriin on jo valtakunnallisella tasolla keskusteltu. Minusta se olisi hyvin kannatettava asia, Koivistoinen lisää.


Saksan kielen lehtori Ritva Tolvanen opastaa esikoululaisia saksan kielen saloihin leikin varjolla.

Kielimaistiaisia koulusta

Tulliportin normaalikoulussa järjestettiin lokakuussa esikouluikäisille joensuulaisille lapsille kieliaamupäivä, jolloin noin 90 eskaria pääsi kouluun tutustumaan vieraisiin kieliin. Mukana oli myös Itä-Suomen yliopistossa opiskelevia vaihto-opiskelijoita ympäri maailmaa.

– Päivän tavoitteena oli, että lapsen intuitiota kuunnellen perheet rohkenisivat valitsemaan lapsen ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi joko saksan tai venäjän englannin kielen sijaan.

Koivistoisen mukaan englannin kielen pohja on nykyisillä koulunsa aloittavilla lapsilla passiivisen tunnistamisen ja ymmärtämisen kautta hyvin hallussa.

– Se halutaan myös tuoda mieluusti julki ja ottaa reippaasti käyttöön.

Saksan kielen lehtori Ritva Tolvanen muistuttaa, että englannin oppiminen on monelle varsin helppoa, koska sitä kuulee ja näkee ympäristössä niin paljon.
– Harvinaisemmat kielet taas tarvitsevat enemmän systemaattista opetusta ja aikaa.

Tolvasenkin mukaan vieraan opiskelu olisi hyvä aloittaa mahdollisimman aikaisin.

– Vieraan kielen opiskelu ei ole vain vieraan kielen sanoja, lauseita ja rakenteita, vaan kokonaisvaltaista kielikasvatusta, jonka myötä tullaan tietoisiksi ja suvaitsevaisemmiksi omaa ympäristöä kohtaan.

Siitä vierailulla käyneet eskarit saivatkin makupaloja. Kuten varhaisen vieraan kielen opetuksen tunneilla koulussakin, myös vierailupäivänä päästiin kieliin tutustumaan pelien, leikkien, laulujen ja lorujen kautta.

– Alkuopetuksessa vieraan kielen opiskelu on toiminnallista. Teemme tunneilla sellaisia asioita, joita lapsi muutenkin luontaisesti tekisi. Mukaan ujutamme vain vierasta kieltä, Tolvanen kertaa.


Englannin kielen pajassa tutustuttiin kieleen toiminnan kautta.

Monipuoliset oppimismahdollisuudet

Venäjän kielen lehtori Julia Laittila kertoo, että venäjän kielen opetusta integroidaan myös muihin oppiaineisiin.

– Yhdistämme kielen opiskelua esimerkiksi liikuntaan, kuvataiteeseen sekä ympäristö- ja luonnontieteisiin. Myös uudet teknologiat ovat tunneilla läsnä.

Koivistoisen mukaan Suomessa vieraan kielen opetuksessa ovatkin käytössä erinomaisen oppimateriaalit sekä monipuoliset oppimisympäristöt ja -välineet.

Lisäksi Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen ja normaalikoulun yhteistyönä on käynnissä runsaasti tutkimuksia liittyen varhennetun kielten opetuksen kehittämiseen ja tukemiseen. Ritva Kantelisen mukaan tutkimustuloksia hyödynnetään muun muassa kodin ja koulun yhteistyön kehittämisessä.

– Tarkoituksena ei ole työllistää tällä vanhempia, vaan tukea heitä ja tarjota lapsille mahdollisimman myönteisiä ja hyödyllisiä kielten opiskelun ja oppimisen kokemuksia koulupolun alusta alkaen. Parhaimmillaan kielen opiskelu voi tarjota hauskaa yhteistä toimintaa koko perheelle.

Lasten kielipäivän lisäksi normaalikoululle kutsuttiinkin myöhemmin myös lasten vanhemmat tutustumaan vieraisiin kieliin ja niiden opettajiin. Kaikki vieraiden kielten opettajat sekä rehtori Jyrki Korkki pitävät päiviä onnistuneina, ja yhteistyötä päiväkotien kanssa on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina.

– Päivät sisälsivät paljon erilaisia kohtaamisia eri taustoista tulevien aikuisten ja eri-ikäisten lasten kanssa.

Teksti Nina Venhe
Kuvat Riikka Malin