Takaisin

Perhetausta vaikuttaa lasten ohjatun liikunnan määrään ja ruutuaikaan

Tuoreen tutkimuksen mukaan vanhempien tulotaso ja koulutus näkyvät lasten liikunnan määrässä sekä ruutuajassa. Vanhempien pienemmät tulot ja matalampi koulutus ovat yhteydessä erityisesti vähäiseen ohjatun liikunnan määrään ja pojilla myös runsaampaan ruutuaikaan. Noin puolet 6–8-vuotiaista lapsista liikkuu suositusten mukaan terveytensä kannalta riittävästi. Puolella lapsista myös ruutuaika on suositusten rajoissa.

Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen liittyvät tulokset julkaistiin tieteellisessä European Journal of Sport Science -lehdessä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 486 kuopiolaisen lapsen liikunnan ja fyysisen passiivisuuden eri komponentteja sekä niiden yhteyksiä perheen tuloihin ja vanhempien koulutukseen. Osallistujista 238 oli tyttöjä ja 248 poikia. Liikuntaa ja fyysistä passiivisuutta mitattiin monipuolisilla ja kattavilla kyselylomakkeilla. Analyyseissä otettiin huomioon monet sekoittavat tekijät iästä ja sukupuolesta kyselylomakkeen täyttämishetken vuodenaikaan.

Puolella lapsista liikunta ja ruutuaika suositusten mukaista

Tulosten mukaan tytöt liikkuivat keskimäärin 1,7 ja pojat kaksi tuntia päivässä. Kokonaisliikunnan määrästä lähes puolet oli omatoimista liikuntaa. Suomalaisten kouluikäisille suunnattujen liikuntasuositusten mukaan koululaisten tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivittäin. Tulosten mukaan 44 prosenttia tytöistä ja 56 prosenttia pojista liikkui näiden suositusten mukaisesti. Toisaalta lähes puolet lapsista ylitti suositellun kahden tunnin rajan ruutuajan käytössä erityisesti viikonloppuisin.  

Matala sosioekonominen asema vähentää varsinkin poikien liikkumista

Perheen matala tulotaso sekä vanhempien matala koulutus olivat yhteydessä erityisesti vähäisempään ohjatun liikunnan määrään. Matalimman tulotason ja matalimmin koulutettujen vanhempien perheissä lapset osallistuivat kaksi kertaa vähemmän ohjattuun liikuntaan verrattuna muihin lapsiin.  Pojilla vanhempien matala koulutustaso oli yhteydessä myös vähäisempään kokonaisliikunnan määrään. Lisäksi pojat, joiden vanhempien tulo- tai koulutustaso oli matalin, viettivät lähes viisi tuntia viikossa enemmän ruutujen ääressä kuin muut pojat.

– Erityisen positiivista tuloksissamme oli, että suurin osa päivittäisestä liikunnasta oli omatoimista. Se osoittaa, etteivät ohjatut urheiluharrastukset ole välttämättömiä liikuntamäärien turvaamiseksi, summaa tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, liikuntatieteiden maisteri Eeva Lampinen Itä-Suomen yliopistosta.

– On kuitenkin huolestuttavaa, että lasten liikunnan määrä näyttää vaihtelevan merkittävästi perhetaustan mukaan. Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus on huolestuttavan suuri erityisesti pojilla. Erityisesti matalamman sosioekonomisen taustan perheistä tuleville lapsille tulisi tarjota tukea liikunnan lisäämiseen ja ruutuajan vähentämiseen.

Julkaisun tiedot ja linkki julkaisuun

Lampinen EK, Eloranta AM, Haapala EA, Lindi V, Väistö J, Lintu N, Karjalainen P, Kukkonen-Harjula K, Laaksonen D, Lakka TA. Physical activity, sedentary behaviour, and sosioeconomic status among Finnish girls and boys aged 6–8 years, European Journal of Sport science 2017;17:462–472

http://www.tandfonline.com/eprint/9sayHE4j6ZNzbQ98HAVv/full

Lisätietoja

LitM Eeva-Kaarina Lampinen, biolääketieteen yksikkö / fysiologia / Itä-Suomen yliopisto, puh. 020 798 4281 (Lapin urheiluopisto),   eeva.lampinen@santasport.fi

Twitter: @Panicstudy