Takaisin

Parempaa lainvalmistelua

Lainsäädännöllä ohjataan yhteiskuntaa ja sen elämää. Siksi lainvalmistelun laatu ei ole yhdentekevää.

– Lainvalmistelun laatu vaikuttaa siihen, kuinka hyväksyttäväksi kansalaiset kokevat lainvalmistelun, politiikan ja koko demokraattisen järjestelmän. Hyvä lainvalmistelu pitää yllä yhteiskuntarauhaa, lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen korostaa.

Muun muassa työmarkkinajärjestöissä ja valtiosihteerinä työskennellyt Leila Kostiainen avasi opiskelijoille Joensuussa myös juristien monipuolisia työllistymismahdollisuuksia.

Kostiainen puhui oikeustieteiden opiskelijoille lainvalmistelun laadusta ja arviointineuvoston toiminnasta Joensuussa 3. huhtikuuta. Hän luonnehtii suomalaisen lainvalmistelun laatua lähtökohtaisesti hyväksi.

– Parantamisen varaa toki löytyy ja arviointineuvoston toiminta lisää osaltaan lainvalmistelun avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Vaikka arviointineuvoston suosituksia ei tilastojen valossa ole otettu kovinkaan hyvin huomioon ministeriöissä – viime vuonna lähes puolet arviointineuvoston suosituksista jäi huomioimatta hallituksen esityksissä eduskunnalle – on toiminnalla Kostiaisen mukaan ollut vaikutusta.

– Usein aikataulut rajoittavat sitä, ettei suosituksia ole voitu huomioida. Jos aikatauluongelman poistaa, on arviointineuvoston suosituksista otettu oppia ja huomioitu ne jatkossa.

Ministeriöissä on herätty

Kostiaisen johtama lainsäädännön arviointineuvosto aloitti toimintansa vuonna 2016. Tavoitteena oli lainsäädännön laadun, erityisesti säädösehdotusten vaikutusten arvioinnin parantaminen. Itä-Suomen yliopistossa selvitettiin valtioneuvoston TEAS-hankkeessa arviointineuvoston työn liikkeellelähtöä.

Tehdyssä vaikuttavuusarvioinnissa todettiin, että arviointineuvoston lausuntokäytäntö on vakiintunut. Parempi vaikuttavuus vaatisi kuitenkin uudenlaista vuorovaikutusta ministeriöiden kanssa.

– Lainvalmistelun laatu on parantunut arviointineuvoston kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Erityisesti tietoisuus lainsäädännön vaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta on kasvanut ja ministeriöissä on herätty toiminnan kehittämiseen, tutkimusta johtanut lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen sanoo.

Lainvalmistelun iso haaste on Keinäsen mukaan päätöksentekokulttuurissa. Soten kaatuminen osoitti, että uudenlaiselle päätöksentekokulttuurille on tarvetta, etteivät isot lainvalmisteluhankkeet raukeaisi hallituskauden päätyttyä.

– Tarvitaan yli hallituskausien yltävää yhteiskunnan kehittämistä, jossa kaikki puolueet ovat mukana.

Anssi Keinäsen mukaan Suomi on lainvalmistelun arviointityössä Euroopan maiden kärkijoukkoa. Euroopan maista vain kuudella on lainsäädännön arviointineuvostoa vastaava toimielin.

Lainvalmistelijat kokevat lisäksi poliittisen ohjauksen vahvana, mikä heijastuu lainvalmisteluun. Poliitikot eivät myöskään aina ymmärrä, että laadukas lainvalmistelu vaatii aikaa ja resursseja.

– Tutkimuksessamme kävi ilmi, että lainvalmistelun määrä on lisääntynyt. Lisäksi kokeneita lainvalmistelijoita on siirtynyt muihin tehtäviin ja lainvalmistelukunta on nuorentunut.

Kostiaisen mukaan tehty selvitys arviointineuvoston toiminnasta auttaa kehittämään toimintaa. Vuoropuhelu akateemisen maailman ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa on hänen mielestään tärkeää.

– Tämä lisää tietoa ja ymmärrystä molemmin puolin.

Lainvalmistelijat yhteiskunnan näköalapaikalla

Nuorille opiskelijoille lainvalmistelijan työ ei ole unelma-ammattien kärjessä. Sekä Kostiainen että Keinänen kuitenkin painottavat, että lainvalmistelijana pääsee seuraamaan yhteiskunnan kehitystä aitiopaikalta.

– Lainvalmistelijat tietävät ensimmäisinä, mitä yhteiskunnassa tulee tapahtumaan. Lainvalmistelu on näköalapaikka maailman, yhteiskunnan ja ihmisten elämän muutokseen, Kostiainen sanoo.

– Keskusteluissa lainvalmistajien kanssa nousee toistuvasti esiin, että harvassa paikassa on niin paljon mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan, Keinänen jatkaa.

Johtava lainvalmistelijoiden kouluttaja Suomessa

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos on Suomen johtava lainvalmistelijoiden kouluttaja. Opiskelijoille on tarjolla 25 opintopisteen lainvalmistelun kokonaisuus. Lisäksi lainvalmistelun opintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.

– Laitokseltamme löytyy paljon alan osaamista, sillä useat professorimme ovat työskennelleet aiemmin lainvalmistelutehtävissä. Opintokokonaisuudessa yhdistyykin erinomaisesti heidän aiempi tekemisensä ja kokemuksensa, opintokokonaisuudesta vastaava Keinänen sanoo.

Oikeustieteiden laitos tarjoaa myös ministeriöissä työskenteleville lainvalmistelijoille 15 pisteen opinto-ohjelman. Viime syksynä päättynyt koulutuskokonaisuus toteutettiin yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtionvarainministeriön kanssa. Helmikuussa alkaneessa koulutuksessa ovat mukana myös työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö.

Kostiaisen mukaan on hienoa, että Itä-Suomen yliopistossa on profiloiduttu lainvalmistelijoiden koulutuksessa.

– Tämä osaltaan osoittaa, kuinka tärkeää lainvalmistelun laatu on.