Takaisin

Paras oppimisympäristö 2020

Oppimisympäristöt ovat viime vuosina nousseet yliopistomaailman keskiöön – digitalisaatio houkuttaa hankkimaan erilaisia laitteita ja sovelluksia koulumaailmankin käyttöön. Millään laitteella tai modernilla tilalla ei kuitenkaan ole merkitystä, jos opetusta ei kehitetä rinnalla.

Itä-Suomen yliopistossa havahduttiin tähän jo monta vuotta sitten.

– Digitalisaation aiheuttamaa muutosta haluttiin lähteä viemään eteenpäin nimenomaan opetus ja oppimisen kehittäminen edellä, kertoo Flipped Learning -hankkeen akateeminen johtaja, tutkijatohtori Erkko Sointu.

Yliopiston tiloja onkin sittemmin pikkuhiljaa uudistettu niin, että ne tukevat opiskelijakeskeistä oppimista, ryhmätyöskentelyä ja itseopiskelua.

Hankkeen tavoitteena on tutkimusperustaisesti kehittää yliopistoissa opetusta antavien henkilöiden digipedagogisia taitoja, tarjota heille paremmat valmiudet opiskelijalähtöisten opetusmenetelmien hyödyntämiseen sekä edistää näin opiskelijoiden opiskelu- ja työelämätaitoja.

Hankkeessa käytetään käänteisen opetuksen eli Flipped Classroomin, tuttavallisemmin flippauksen, menetelmää, jonka tavoitteena on käänteisen oppimisen eli Flipped Learning -kulttuuri. Hankkeelle pohjan on antanut systemaattisesti toteutettu flippauskoulutus yliopiston opetushenkilöstölle.

– Mikään muutos ei onnistu ilman yhteisiä ja sitoutuneita ponnisteluja. Tässä keskiössä ovat koulutuksiin osallistuneet flippariopettajat yhdessä oppimisympäristöjen kehittämispäällikön ja Ameba-tiimin kanssa. Tärkeässä roolissa on myös johdolta saatu tuki.


Tutkijatohtori Erkko Sointu kertoo, että "flippauksen" myötä opiskelijoiden näkemykset ovat muuttuneet positiivisemmiksi esimerkiksi yhteisöllisen oppimisen suhteen.

Opettajan rooli on muuttunut

Käänteisessä opetuksessa perinteinen luentopainotteinen opetus käännetään päälaelleen.

– Yksinkertaisesti sanottuna opiskelijat opiskelevat annetun ennakkomateriaalin eli luento-osuudet itsenäisesti teknologiaa hyväksi käyttäen. Sen jälkeen tietoa analysoidaan ja sovelletaan sekä ongelmia ratkotaan yhdessä kontaktiopetuksessa, Sointu kertoo.

Hänen mukaansa oppimisen eri vaiheisiin kuuluu jatkuva arviointi, jossa opettajalla on tärkeä rooli. Oleellista flippauksessa on opetuksen ja oppimisen rytmittäminen kokonaisuutta palveleviin osiin.

– Opettajan rooli on siis muuttunut tiedon jakajasta ohjaajaksi ja mentoriksi, jonka tehtävänä on myös johdatella opiskelijoita selvittämään ongelmia pienryhmissä.

Käänteinen opetus antaa opettajalle aikaa keskittyä opiskelijoihin myös henkilökohtaisesti, jolloin yksilöllisten koulutuspolkujen luominen on helpompaa.

Tutkimus kulkee rinnalla

Opetusmenetelmien kehittämisen rinnalla käänteistä opetusta myös tutkitaan jatkuvasti.

– Flippauksen myötä opiskelijoiden näkemykset ovat muuttuneet positiivisemmiksi esimerkiksi yhteisöllisen oppimisen suhteen. Myös minäpystyvyyden tunne ja itsesäätelytaidot näyttäisivät tutkimustemme perusteella paranevan.

Opettajille flippaus tarjoaa selkeän kehikon, jonka avulla voi oppia uutta digitaalisuudesta ja opiskelijalähtöisyydestä.

– Uskon, että flippaus on otettu hyvin vastaan, koska käänteinen opetus on riittävän lähellä perinteistä opetusta. Flippaus nähdään porttina muutokseen ja mahdollisuutena kehittymiseen.

Innostuneita kouluttajia

Flippaus sai aikanaan Itä-Suomen yliopistossa alkunsa, kun sovelletun fysiikan laitoksen lehtori Markku Saarelaisen vetämä sähköopin opintojakso tuntui tuottavan opiskelijoille suuria vaikeuksia. Kun Saarelainen alkoi ”flipata”, kasvoi opintojakson läpäisy 20 prosentista 90 prosenttiin.

– Opetustavasta innostuttiin ensin laitoksella ja myöhemmin koko yliopistossa. Eikä paluuta enää ole ollut.

Tästä alkoi myös yhteistyö Ameba-tiimin kanssa. Nyt Itä-Suomen yliopistossa flippariopettajia on jo noin sata.

– Ilahduttavaa on, miten tiivis ja innostunut verkosto flippareista on yliopistossamme muodostunut. Hyviä käytänteitä ja uusimpia sovelluksia vertaillaan ja kokemuksia vaihdellaan tiiviisti.

Itä-Suomen yliopiston strateginen tavoite on olla vuonna 2020 Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö. Mikäli se on flippareista kiinni, tavoitteeseen tullaan pääsemään melko helposti.
 

Itä-Suomen yliopiston Ameba-tiimi tukee Flipped Classroom -menetelmän käyttöä sekä yliopiston oppimisympäristöjen tutkimuspohjaista kehittämistä. Sen jäsenet työskentelevät eri tieteenaloilla.  Ameba-tiimin suunnittelema ja käynnissä oleva tutkimus tuo esille tuloksia, jotka kattavat niin opiskelijoiden kuin opetushenkilökunnankin näkemyksiä oppimisympäristöjen kehittämistyöhön liittyen, ja joita hyödynnetään edelleen oppimisympäristöjen jatkokehittelyssä.

http://www.uef.fi/fi/web/ameba/tutkimus

Teksti Nina Venhe
Kuva Varpu Heiskanen

Tutustu Itä-Suomen yliopiston strategiaan: https://strategia.uef.fi/