Takaisin

Pallolaajennus on perusteltu hoito myös vaikeassa sepelvaltimotaudissa

Sepelvaltimotaudin vaikeimman muodon eli vasemman sepelvaltimon päähaaran ahtauman hoidossa pallolaajennukseen liittyy pienempi vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien riski kuin ohitusleikkaukseen toimenpiteen jälkeisinä viikkoina. Kuolleisuuden suhteen hoidot eivät eroa toisistaan, osoitti useiden tutkimusten ja lähes 5000 potilaan meta-analyysi. Tuloksilla on merkitystä hoitomuodon valinnassa, sillä pallolaajennushoito on kevyempi potilaalle, ei vaadi pitkää sairaalahoitoa ja mahdollistaa nopean työhön paluun.

Vasemman sepelvaltimon päähaaran ahtaumalla on huonompi ennuste kuin millään muulla sepelvaltimotaudin muodolla. Hoitovaihtoehtoina ovat pallolaajennus ja ohitusleikkaus. Eurooppalaisten ja amerikkalaisten hoitosuositusten mukaan ohitusleikkaus on ollut pääasiallinen hoitomuoto vaikeassa päähaaran ahtaumassa. Joidenkin tutkimusten mukaan pallolaajennushoito, jonka yhteydessä laajennuskohtaan asetetaan lääkettä vapauttava stentti, olisi suositeltava myös vaikeassa tautimuodossa, mutta tutkimusnäyttö on ollut puutteellista.

Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa verrattiin pallolaajennusta ja ohitusleikkausta vasemman sepelvaltimon päähaaran ahtauman hoidossa. Meta-analyysissa koottiin yhteen useista satunnaistetuista, kontrolloiduista tutkimuksista saatu näyttö. Meta-analyysiin poimittiin käytettävissä olevista tietokannoista vertailukelpoiset tutkimukset, kaikkiaan kuusi tutkimusta, joihin oli osallistunut yhteensä 4700 henkilöä.

Pallolaajennuksella ja ohitusleikkauksella hoidettuja verrattiin laskemalla mistä tahansa syystä johtuvan kuoleman, vakavan sydän- tai aivoperäisen tapahtuman ja muiden sydän- ja verisuonitapahtumien suhteellinen riski kuukauden, vuoden ja kolmen vuoden kuluttua toimenpiteestä. Kuolemanriskin tai sydän- tai aivotapahtuman riskin suhteen hoitomuodot eivät eronneet toisistaan. Pallolaajennuspotilailla uusintatoimenpiteitä tehtiin enemmän vuosien kuluessa.  

Tutkijoiden mukaan pallolaajennusta kannattaa tulosten perusteella harkita nykyistä useammin vaikeasta vasemman sepelvaltimon päähaaran ahtaumasta kärsivien potilaiden hoidossa. Pallolaajennuspotilaiden kuolleisuus ei eroa ohitusleikatuista, ja kevyempänä toimenpiteenä pallolaajennus on sekä potilaan elämänlaadun että toimintakyvyn kannalta varteenotettava vaihtoehto.

Meta-analyysin tulokset julkaistiin Open Heart -julkaisusarjassa.

Lisätietoja:

Jari Laukkanen, Itä-Suomen yliopisto p. 050-5053013, jariantero.laukkanen (a) uef.fi

Timo Mäkikallio, Oulun yliopistollinen sairaala p. 0400-547844,  timo.makikallio (a) ppshp.fi

Tutkimusartikkeli: 

Laukkanen JA et al. All-cause mortality and major cardiovascular outcomes comparing percutaneous coronary angioplasty versus coronary artery bypass grafting in the treatment of unprotected left main stenosis: a meta-analysis of short-term and long-term randomised trials. Open Heart 2017;0: e000638. Julkaistu verkossa 10.12.2017. doi:10.1136/openhrt-2017-000638