Takaisin

Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien elämänlaadussa on puutteita

Tuoreen kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että pakolaistaustaisten maahanmuuttajien elämänlaadussa on enemmän puutteita kuin suomalaisilla. Tämä käy ilmi New Start in Finland -tutkimuksen kyselystä.

New Start in Finland on yksi Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman PROMEQ-tutkimushankkeen osahankkeista. Sen tuloksia esiteltiin Kuopiossa viime maanantaina. Professori Janet Anandin mukaan nykyiset palvelut ja käytännöt usein toisintavat turvapaikan saaneiden ja kiintiöpakolaisten kokemusta eriarvoisuudesta.

– Uusilla maahanmuuttajilla on vastuu osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta suomalaisella yhteiskunnalla ja hallinnolla on myös vastuu tarjota olosuhteet, jotka mahdollistavat kotoutumisen, yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteen kaikille kansalaisille, Anand sanoi.

Yhdessä luominen ja suunnittelu on yksi vaikuttava väline muutoksen ja voimaantumisen saavuttamiseksi. Nämä olivat keskeisiä lähtökohtia myös neljässä kokeilussa, jotka toteutettiin Itä-Suomen alueella yhdessä maahanmuuttajien ja alan toimijoiden kanssa.

– Niissä nousi esiin tarve tunnistaa erilaisuus ja välttää ennakkoluuloja, aloittaa perusasioista ja arvostaa erilaisia kykyjä, Anand tiivisti.

Janet Anand totesi, että suomalaisilla kunnilla, terveys- ja sosiaalipalveluilla ja näiden alojen ammattilaisilla on vastuu edistää tasa-arvoista ja erilaiset tarpeet huomioivaa toimintaa ja muuttaa eriarvoistavia käytäntöjä.

Räätälöidympiä kielikursseja naisille

Viime kevään ja kuluneen syksyn aikana toteutetuissa kokeiluissa keskityttiin kielenoppimiseen, työelämävalmiuksiin ja korkeakoulutukseen pääsemiseen. New Start in Finland -tapaamisessa kuultiin tuloksia Itä-Suomen yliopiston korkeakorkeakouluopintoja kaavaileville suunnatusta MAMUEF-kokeilusta, ANTI festivaalin Nuorten miesten osallisuus -kokeilusta, Monikulttuurikeskus Kompassin ja Kuopion kaupungin Naisten kielikurssi -kokeilusta sekä Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen Työllisyys-kokeilusta.

– Naisten kielikursseille osallistuneet naiset olivat todella motivoituneita ja innokkaita opiskelijoita, ja he olisivat hyötyneet paljon intensiivisemmistä opiskelumahdollisuuksista, suomen kielen opettaja Anniina Tourunen kertoi.

Hänen mukaansa kotoutumiskoulutuksessa olisi jatkossa otettava huomioon kotona olevien naisten ryhmä ja räätälöitävä heille spesifimmin sopivampia tapoja opiskella.

– Naisille suunnattujen kielikurssien tulisi olla myös pitkäkestoisempia.

Maahanmuuttajataustaisia asiantuntijoita tarvitaan

Monilla Suomeen saapuneista uusista asukkaista on korkeakouluopintoja ja potentiaalia opiskella korkeakoulussa.

– Suomen tulisi hyödyntää tämä potentiaali. Monilla aloilla on tarvetta asiantuntijoille, joilla on maahanmuuttajatausta, projektitutkija Csilla Veszteg MAMUEF-projektista painotti.

Korkeakouluopintoja suunnitteleville uusille maahanmuuttajille suunnatussa projektissa havaittiin, etteivät he saa tietoa kotoutumisvaiheessa tietoa kouluttautumismahdollisuuksista.

Myös työllistyminen tuo haasteita uusille maahanmuuttajille. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys järjesti Joensuussa Työllisyys-kokeilun, jossa pyrittiin lisäämään uusien asukkaiden tietoa työvoimapalveluista ja niiden hyödyntämisestä työn etsimisessä.

– Uusien asukkaiden haasteita työn etsimisessä ovat muun muassa kielen oppiminen, suomalaisen järjestelmän ja suomalaisten työmarkkinoiden ymmärtäminen. Työvoima- ja kotouttamispalveluissa heidän tarpeitaan ei aina osata kohdata, yhteisökehittäjä Katri Silvonen Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksestä totesi.

Palveluja tulisi luoda yhdessä

Neljäs New Start in Finland -hankkeen kokeilu keskittyi nuorten miesten osallistamiseen. ANTI-festivaalin järjestämässä kokeilussa edistettiin kotoutumista taiteen keinoin.

– Tavoitteena oli, että kokeiluun osallistuneet nuoret aikuiset kokisivat aktiivista osallisuutta, ja että heillä olisi valtaa vaikuttaa asioihin. Usein uudet asukkaat ehkä kokevat, että he ovat kotouttamistoimenpiteiden kohteita sen sijaan, että palveluja luotaisiin yhdessä, festivaalipäällikkö Elisa Itkonen totesi.

Yhdessä luominen onkin ollut yksi keskeinen lähtökohta New Start in Finland -hankkeen kokeiluissa. Professori emeritus Richard Pieper muistutti puheenvuorossaan, etteivät palveluja tarvitsevat, heikossa asemassa olevat kansalaiset ole yhteiskunnan ulkopuolella. Palveluja tulisi kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa myös paikallisella tasolla.

– Palvelujen ei pitäisi olla portinvartioita, vaan fasilitaattoreita, Pieper korosti.

New Start in Finland -foorumissa tutkimustuloksista keskusteltiin yhdessä osallistujien kanssa.

Pakolaiset kaipaavat suomalaisia ystäviä

Viime kevään ja kesän aikana tehtyyn kyselyyn osallistui yhteensä 210 vastaajaa, ja se toteutettiin Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä. Kyselyyn osallistuneet olivat aikaisintaan vuonna 2014 Suomeen tulleita turvapaikan saaneita henkilöitä ja kiintiöpakolaisia. Vastaajien yleinen elämänlaatu ja itsearvioitu terveys on huonompi kuin suomalaisilla.

– Yli kolmannes kyselyyn vastanneista miehistä on kokenut kidutusta ja neljännes kaikista vastaajista on joutunut keskelle sodan taisteluja, kertoi tuloksia esitellyt tutkija Reeta Kankaanpää.

Lähes 90 prosenttia vastaajista toivoi saavansa enemmän suomalaisia kavereita ja kolmannes koki yksinäisyyttä usein tai jatkuvasti. Puolet vastaajista on ollut viimeisen vuoden aikana tilanteessa, jossa heillä ei ole ollut rahaa ruokaan ja 40 prosenttia ilmoitti, että hätätilanteessa on vaikeaa tai mahdotonta ottaa yhteyttä lääkäriin tai poliisiin.

Lisää PROMEQ-hankkeesta ja sen osatutkimuksista