Takaisin

Paikkatietokannoista kustannustehokasta tietoa terveyspalvelujen suunnitteluun

Kun halutaan arvioida sosioekonomisen aseman (SES) vaikutusta terveyserojen muodostumiseen tai hoidon tavoitteiden toteutumiseen vaikkapa kuntien eri osissa, postinumeroalueittaista avointa tietoa voidaan käyttää kalliiden ja pitkiä lupaprosesseja vaativien yksilöllisten sosioekonomisten tietojen sijaan, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. BMC Public Health -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että aluetason SES-muuttujien vaikutus on samansuuntaista potilaan omien sosioekonomisten taustatietojen kanssa, kun ennustetaan tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidon toteutumista.

– Tämä on merkittävä havainto, sillä pienalueisiin perustuvia sosioekonomisia tekijöitä on saatavilla avoimina ilmaisina aineistoina, projektitutkija Maija Toivakka toteaa.

Pienalueisiin perustuvat väestön sosioekonomista asemaa kuvaavat muuttujat voivat tarjota kustannustehokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää terveyspalvelujen ensikäden suunnittelussa ja resurssoinnissa. Hallinnollisiin potilastietojärjestelmiin ei yleensä kirjata potilaiden sosioekonomisia taustatietoja, joten tutkimuksellisesti niiden hyödyntäminen on ollut aikaa vievää ja kallista.

Postinumeroalueen koulutustaso kertoo hoidon tavoitteiden toteutumisesta

Tutkimuksessa vertailtiin väestön pienalueittaista sosioekonomista asemaa kuvaavien tekijöiden (tulot, koulutus, työttömyys) ja vastaavien potilaan omien sosioekonomisten taustatietojen kykyä selittää hoidon tavoitteiden toteutumista tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla Pohjois-Karjalassa. Potilaan pitkäaikaisverensokeripitoisuutta käytettiin esimerkkinä hoidon toteutumisesta.

Tulokset osoittavat, että postinumeroalueilla, joilla väestön koulutustaso on alhaisempi, myös potilaiden pitkäaikaisverensokeripitoisuus on korkeampi. Työttömyys ei ennusta korkeampia pitkäaikaisverensokeripitoisuuksia alueellisesti eikä yksilötasolla. Sen sijaan tulot antoivat eriävän tuloksen. Korkea pitkäaikaisverensokeripitoisuus oli yhteydessä potilaan mataliin tuloihin, mutta postinumeroalueen mediaanitulot eivät ennustaneet potilaan pitkäaikaisverensokeripitoisuutta. Pienaluetasolla on saatavilla monenlaisia paikkatietoaineistoja esimerkiksi rakennettuun ympäristöön liittyen ja myös näitä on mahdollista käyttää tautiesiintyvyyden ja hoidon toteutumisen ennustamiseen.

Tutkimusaineisto koostui alueellisesta potilastietojärjestelmästä poimituista tyypin 2 diabetesta sairastavien potilastiedoista (n=10204), Tilastokeskuksen postinumeroalue-tietokannasta poimituista SES-muuttujista ja Tilastokeskuksen toimittamista potilaiden henkilökohtaisista SES-muuttujista.

Toivakka M, Pihlapuro A, Tykkyläinen M, Mehtätalo L, Laatikainen T. The usefulness of small-area-based socioeconomic characteristics in assessing the treatment outcomes of type 2 diabetes patients: a register-based mixed-effect study. BMC Public Health 2018; 18: 1258. doi: 10.1186/s12889-018-6165-3

Lisätietoja: Maija Toivakka, puh. 050 462 4686, Maija.toivakka(at)uef.fi