Takaisin

Paikallisen itsehallinnon rooli nyky-Venäjällä on murentunut

Väitös yhteiskuntamaantieteen alalta

Väittelijä: FL Inna Kopoteva

Väitösaika ja -paikka: 27.4.2018 klo 12, M101, Metria, Joensuun kampus

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että paikallisen itsehallinnon rooli nyky-Venäjällä on murentunut. Filosofian lisensiaatti Inna Kopoteva havaitsi tutkimuksessaan, että yhteiskunnan toimintaa johtavissa institutionaalisissa mekanismeissa on häiriöitä, mikä näkyy muun muassa virallisten ja epävirallisten instituutioiden välisenä kuiluna sekä eri instituutioiden välisinä epäyhtenäisinä suhteina. Lisäksi Venäjän institutionaalinen järjestelmä on yksilöllinen. Näiden tekijöiden seurauksena paikallisella itsehallinnolla on kyllä muodollinen asema, mutta sen sisältö on kadonnut. Väitöstutkimuksen tutkimushaastattelut on tehty Karjalan tasavallan, Nižni Novgorodin ja Sahan tasavallan (Yakutia) alueilla.

Paikallishallintoon liittyvät kysymykset herättävät Venäjällä paljon keskustelua. Kysymyksiä aiheuttavat muun muassa paikallishallinnon luonne ja sen rooli valtasuhteissa sekä paikallishallintoa koskeva lainsäädäntö ja lakien soveltaminen paikallistasolla ja ongelmat niiden sovittamisessa perustuslain kanssa. Keskustelu sai pontta paikallishallintouudistuksen yhteydessä, jota ei toteutettu yhteiskunnallisessa tyhjiössä. Uudistus oli osa yleistä muutosprosessia, jossa suuret poliittiset ja taloudelliset muutokset olivat jo tapahtuneet.

Paikallishallinnon kehittämistä ei pitkään aikaan pidetty Venäjällä valtion politiikan prioriteettina. Aihetta ei ole juurikaan tutkittu akateemisesti, ja suurin osa  venäläisten asiantuntijoiden tutkimuksista keskittyy kunnallisiin oikeuksiin tai kunnallistalouteen. Lisäksi monet tutkimukset selittivät muutoksia mieluummin kansallisella kuin paikallisella tasolla. Kopoteva pyrkii tutkimuksessaan täyttämään tämän tutkimusaukon, ja pohtimaan paikallistason asemaa kunnallisreformissa. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, mikä rooli ja paikka Venäjän poliittisessa järjestelmässä on annettu paikallishallinnoille kunnallisreformin yhteydessä ja kuinka maaseutualueet ovat reagoineet näihin muutoksiin.

Tutkimuksessa avataan paikallishallinnon uudistamisen taustaa kuvaamalla lyhyesti neuvostoaikaa, joka auttaa ymmärtämään Venäjällä toteutettujen taloudellisten ja poliittisten uudistusten institutionaalista viitekehystä. Neuvostoliiton aikana tiiviisti kommunistisen puolueen kanssa toimineen paikallishallinnon merkitys on paikallishallinnon uudistamisen myötä heikentynyt huomattavasti, eikä sitä ole kehitetty riittävästi. Kansalliset muutokset loivat puitteet myös paikallishallinnon uudistuksille, mutta niissä ei selkeästi osoitettu paikallisen itsehallinnon roolia, eikä sen tehtäviä ja voimavaroja. Paikallinen itsehallinto onkin mukautunut kansallisiin muutoksiin ja yrittänyt luoda uusia suhteita sekä paikallisen että ei-paikallisen tason toimijoihin. Tutkimuksen perusteella lainsäädännöllisen kehityksen ja yhteiskunnallisten käytäntöjen välinen epäsuhta onkin uudistuksen myötä kasvanut merkittävästi.

FL Inna Kopotevan yhteiskuntamaantieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Governing the local: Russian rural self-government in the changing institutional environment (2002–2012)” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii Dr. Timothy Heleniak Nordregio-tutkimuskeskuksesta sekä kustoksena professori Markku Tykkyläinen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/12969?encoding=UTF-8