Takaisin

Omega-6-rasvahapot voivat auttaa sydänsairauksien ehkäisyssä

Mitä suurempi on elimistön linolihappopitoisuus, sitä pienempi on sydän- ja verisuonisairauksiin sairastumisen riski, havaittiin juuri julkaistussa, 13 eri maata ja lähes 70 000 tutkittavaa kattaneessa tutkimuksessa. Linolihappo on yleisin monityydyttymätön omega-6-sarjan rasvahappo. Tulokset julkaistiin arvostetussa Circulation -tiedelehdessä.

Runsaan omega-6-monityydyttymättömien rasvahappojen saannin on epäilty lisäävän kroonisten sairauksien riskiä edistämällä muun muassa matala-asteista tulehdusta elimistössä. Ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ole runsaankaan omega-6-rasvahappojen saannin havaittu lisäävän tulehdusreaktioita. Näillä rasvahapoilla on lisäksi edullisia vaikutuksia esimerkiksi rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Varsinkin yleisimmällä omega-6-rasvahapolla, elimistölle välttämättömällä linolihapolla, onkin eri tutkimuksissa varsin johdonmukaisesti havaittu yhteys pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin.

Tutkimuksessa oli mukana 30 eri väestötutkimusta 13 eri maasta, yhteensä 68 659 tutkittavaa. Suomesta mukana olivat Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study) ja METSIM (Metabolic Syndrome in Men) -tutkimus Itä-Suomen yliopistosta. Tässä meta-analyysissä ei käytetty aiemmin julkaistuja tutkimustuloksia, vaan jokaisessa tutkimusaineistossa analyysit tehtiin uudestaan samoilla ennalta sovituilla kriteereillä ennen tulosten vetämistä yhteen. Tämä lisää tulosten vertailukelpoisuutta ja vähentää erilaisten virhelähteiden vaikutusta tutkimustuloksiin.

Tutkittavat olivat tutkimusten alussa 49–77-vuotiaita. Tutkimusten seuranta-aikoina yhteensä 15198 tutkittavaa sairastui sydän- ja verisuonisairauteen. Tutkimuksessa havaittiin, että suuri elimistön linolihappopitoisuus oli yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonitautiin sairastumisen ja kuolleisuuden riskiin sekä pienempään aivoinfarktin riskiin.

Tutkimuksen yhtenä suurena vahvuutena on se, että omega-6-rasvahapot määritettiin verestä tai rasvakudoksesta. Tällöin tutkittavien itsensä raportoimiin ruokavaliotietoihin liittyvät harhat, kuten muistamisvirheet, eivät vaikuta tuloksiin.

Linolihapon saanti ruokavaliosta vaikuttaa merkittävästi elimistön linolihappopitoisuuteen. Linolihapon pääasiallisia lähteitä ruokavaliossa ovat kasviöljyt, kasvimargariinit, pähkinät ja siemenet.

Lisätietoja:

Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti, Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopio, p. 029 445 4542, jyrki.virtanen@uef.fi (Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus)

Maria Lankinen, FT, Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopio, p.050 470 9365, maria.lankinen@uef.fi (METSIM-tutkimus)

Biomarkers of Dietary Omega-6 Fatty Acids and Incident Cardiovascular Disease and Mortality: An Individual-Level Pooled Analysis of 30 Cohort Studies

Fatty Acids and Outcomes Research Consortium (FORCE)

Circulation, julkaistu internetissä 11.4.2019

linkki: https://www.ahajournals.org/doi/abs/10.1161/CIRCULATIONAHA.118.038908