Takaisin

Oikeustieteilijät suosittelevat lakiin kirjattujen päästövähennystavoitteiden vahvistamista

Ilmastolain uudistustyössä keskeistä on lisätä ja vahvistaa lakiin kirjattuja päästövähennystavoitteita todetaan 18.3. julkaistavassa politiikkapaperissa. Tarvitaan myös vahvempaa suunnittelu- ja raportointijärjestelmää sekä vahvempaa ilmastopaneelia, jotta nykyiseen hallitusohjelmaan kirjatut ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.

Politiikkapaperin ovat tehneet Itä-Suomen yliopiston ilmasto, energia- ja ympäristöoikeuden keskus CCEELin tutkijat. Nyt julkaistava politiikkapaperi on ensimmäinen CCEELin lanseeraamassa politiikkapaperisarjassa (policy brief), jossa tutkijat tarttuvat ajankohtaisiin kansainvälisen ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden kysymyksiin sekä osallistuvat yhteiskunnalliseen ja oikeustieteelliseen keskusteluun käytännönläheisellä, korkealaatuiseen tutkimukseen perustuvalla otteella.

– Politiikkapapereissa analysoimme nykytilannetta, hahmottelemme tulevaisuudenkuvia sekä tarjoamme konkreettisia toimintapolitiikkasuosituksia, sanoo ilmastoasioihin keskittynyt kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta.

Nykyisen ilmastolain hiilineutraaliustavoitteet ovat vaatimattomat

Policy brief -sarjan ensimmäisessä osassa oikeustieteilijät osallistuvat Suomen ilmastolain uudistamistyötä koskevaan keskusteluun. Marinin hallitus asetti kunnianhimoisen tavoitteen Suomen hiilineutraalisuudesta vuonna 2035. Ilmastolaki on keskeinen työväline tavoitteeseen pääsemiseksi. Nykyinen vuoden 2015 ilmastolaki on vuoteen 2035 asetetun hiilineutraaliustavoitteen ja parhaiden ulkomaisten käytäntöjen valossa keinoiltaan vaatimaton, ja sitä tulisi uudistustyön yhteydessä vahvistaa merkittävästi.

Politiikkapaperissa tutkijat suosittelevat, että uudessa laissa ilmastotavoitteita vahvistetaan ja vastuu niiden toteuttamisesta jaetaan oikeudenmukaisemmin eri sukupolvien kesken määrittelemällä päästövähennyspolku laissa tarkemmin. Lisäksi tutkijat suosittelevat, että ilmastosuunnitelmia ja ilmastovuosikertomusta kehitetään entistä informatiivisemmiksi ja tarkoituksenmukaisemmiksi myös kansalaisten ja muiden toimijoiden näkökulmasta. Lisäksi ilmastopaneelin roolia tulisi vahvistaa sekä suunnitelmien että niiden toteutumisen seurannan osalta.

– Useissa maissa, kuten Britanniassa, Tanskassa, Ruotsissa, Ranskassa, Irlannissa ja Hollannissa, ilmastopaneelia vastaava tieteellinen asiantuntijaelin seuraa ilmastotavoitteiden toteutumista ja on velvollinen antamaan aiheesta raportin sekä suosituksen mahdollisista lisätoimista, Kulovesi toteaa.

Politiikkapaperi julkaistaan 18.3. kello 9–11 järjestettävässä Maailman vahvin ilmastolaki? -webinaarissa. Webinaarin järjestävät CCEEL ja Greenpeace. Ilmoittautumisohjeet seminaariin saa tästä linkistä https://tinyurl.com/ilmastoweb

Politiikkapaperin voi ladata täältä

Itä-Suomen yliopiston ilmasto, energia- ja ympäristöoikeuden keskus CCEEL on perustettu vuonna 2013. Tutkimus ja opetus CCEELissä keskittyvät ilmastoon, energiaan, luonnonvaroihin sekä kansalliseen ja kansainväliseen ympäristöoikeuteen. Sen ilmasto-oikeuden ja kansainvälisen tutkimusryhmää johtavat professorit Kati Kulovesi ja Harro van Asselt. Ryhmään kuuluu kuusi väitellyttä tutkijaa/yliopistonlehtoria sekä 14 tohtorikoulutettavaa. Lisäksi sen toimintaan osallistuvat osa-aikaiset professorit Sebastian Oberthür ja Harri Kalimo, jotka työskentelevät myös Vrije Universiteit Brusselissa Belgiassa.

Lisätietoja:

Professori Kati Kulovesi, puh. 050 442 2729, kati.kulovesi(at)uef.fi

CCEEL verkossa http://www.uef.fi/en/web/cceel