Takaisin

Norssin suurryhmätilassa tuetaan yksilöllisiä vahvuuksia

Normaalikoululle, Länsikadun alakouluun, on keväästä lähtien remontoitu uudenlaista oppimisympäristöä. Norssin neljännet luokat aloittavat kevätlukukautensa tammikuussa uudessa suurryhmätilassa, jossa töitä tekee noin 70 oppilasta ja neljä opettajaa yhtä aikaa.

Muuttuvat tilat – muuttuva pedagogiikka on Joensuun normaalikoululla toteutettava opetushallituksen osittain rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää uudenlaista pedagogiikkaa.

– Pedagogiikan avainajatuksena ovat oppilaiden yksilölliset oppimispolut, joiden toteuttamisessa hyödynnetään jokaisen oppilaan omia vahvuuksia, tiivistää yksi tilassa aloittavista opettajista, lehtori Sampo Forsström.

Suurryhmätila koostuu erilaisista työskentelypisteistä, pienryhmätiloista, rauhallisista sopeista ja toiminnallisista pisteistä. Tilaan suunnitellaan parhaillaan sisustusta ja yksityiskohtia. Siitä on myös valmisteilla kaksi väitöskirjaa.

– Pedagogiikkamme lähtökohdat on tiivistetty neljään palapelin palaan, jotka toimivat myös tilasuunnittelun pohjana. Nämä palaset ovat omistajuus, toiminnallisuus, kokemuksellisuus ja yhteisöllisyys, kertoo lehtori Ulla Sten.

Omistajuudella tarkoitetaan oppilaiden kokemusta omasta opiskelustaan. Kun tila muuttuu merkitykselliseksi tuottaa se myös parempia oppimistuloksia. Siksi oppilaat ovat olleet mukana tilan suunnittelussa.

– Toiminnallisuuden pohjalla on ajatus lapsen perusolemuksesta toimia, leikkiä ja liikkua. Lapsi tutkii, kokeilee ja oppii sitä kautta. Perinteinen luokkahuoneopetus tukahduttaa tämän luonnollisen toiminnan, sanoo Forsström.

Monipuolisella ympäristöllä tarjotaan mahdollisuus toiminnallisuuteen, ja oppilaan rooli oppimisessa on aktiivinen. Erilaiset työtavat mahdollistavat moniaistillisuuden. Tilassa huomioidaan esimerkiksi valo- ja ääniteknologia, joiden avulla hyödynnetään eri aistikanavia.

– Toiminnallisuus ja toiminta tuottavat kokemuksia. Kun oppimistilanteet ovat merkityksellisiä, tuottavat ne vahvan muistijäljen. Siksi eri aistikanavien aktivointi on tärkeää, Sten lisää.

Nuotio, vettä ja liukumäki

Tilaa on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa norssilaisten lisäksi joukko paikallisiakin toimijoita. Yhteistyötä tehdään valo-, ääni-, sisustus- ja lavastusasiantuntijoiden kanssa. Myös oppilaat osallistuvat suunnittelutyöhön.

Tiistaina joukko neljäsluokkalaisia pääsi tutustumaan Pohjois-Karjalan ammattiopiston Outokummun yksikön lavastekoulutukseen.

– Olemme suunnitelleet oppilaiden kanssa luokkaamme kolme eri teematilaa: kodan, luolan ja laiturin. Ryhdymme nyt rakentamaan niitä yhdessä lavasterakennuksen opiskelijoiden kanssa, Sten kertoo innostuneena.

Lavasterakennuksen tuntiopettaja Jari Paldan kertoo opiskelijoiden olevan innostuneita tulevasta työstä.

– Teemme paljon tilaustöitä talon ulkopuolelle, mutta koskaan ennen meillä ei ole ollut yhteistyökumppanina koulua. Tämä lasten innostus on todella motivoivaa ja tarttuvaa, ja odotamme meidän opiskelijoiden kanssa tätä projektia suurella mielenkiinnolla, Paldan kertoo hymyillen.

Oppilaat olivat ennen vierailua kuvanneet videoita toiveistaan ja suunnitelmistaan tilan suhteen ja lähettäneet ne Outokumpuun katsottavaksi. Paikan päällä työ jatkui lavasterakennuksen opiskelijoiden vetämänä.

– Seuraavaksi me siirrymme norssille tutkimaan tilan mahdollisuuksia ja oppilaiden tarkempia suunnitelmia. Lisäksi käymme läpi turvallisuusseikkoja ja pedagogiikkaan liittyviä toiveita opettajien kanssa, Paldan kertoo.

Tällä hetkellä oppilaat toivovat kodasta ja luolasta rauhoittumispaikkaa, kun taas Laiturista tulee hieman rennompi työskentelytila pienryhmiä varten. Kotaan toivotaan tekonuotiota ja jousiammuntaa, luola taas rakentuu tulevan näyttämön alle, ja sinne toivotaan muun muassa vesielementtiä sekä liukumäkeä.

– Hienoa, että lapset päästävät mielikuvituksen lentoon. Meidän aikuisten tehtävänä tietysti on nyt miettiä mitkä kaikki asiat ovat pedagogisesta näkökulmasta oleellisia, naurahtaa Forsström.


Jari Paldan (vas.) seuraa opiskelijoidensa sekä norssin oppilaitten yhteistä ideointia.

”Learning café”

Nelosluokkalaiset Ellen Mäkelä ja Akseli Vallius keskittyvät erityisesti luolan suunnitteluun.

– Luolassa tärkeintä olisi valaistus. Olisi hienoa, jos sitä voisi säätää eriväriseksi ja tarpeen mukaan kirkkaaksi tai himmeäksi, pohtii Mäkelä.

Valliuksen mukaan luola saisi olla rentouttava paikka, jossa voisi tehdä kotitehtäviä tai ihan vain levätä.

– Se saisi olla rauhallinen lukupaikka, jossa kuuluisi luonnonääniä, lisää Mäkelä.

Molemmat myöntävät, että tuleva suurluokka vähän jännittää.

– Luokkien yhdistäminen on sekä kivaa että ärsyttävää yhtä aikaa. On meillä kavereita muiltakin nelosluokilta, mutta tuntuu oudolta, että sitten me kaikki ollaan vain yhtä luokkaa, miettii Vallius.

Tilasuunnittelu on molemmista hauskaa ja erilaista kuin normaali koulutyö.


Akseli Vallius ja Ellen Mäkelä testasivat erilaisia lavasteita Outokummun-vierailulla.

Ulla Sten muistuttaa, että uusi työtila rakentaa oppilaiden ja opettajien välille uudenlaista yhteisöllisyyttä. Oppilaiden yksilöllisten vahvuuksien huomioimisen lisäksi käyttöön valjastetaan myös jokaisen opettajan omat vahvuudet.

– Meidän ajatuksemme pedagogisesti toimivasta tilasta on tunnelmallinen kahvila: se on rauhallinen tila, jonne mennään viihtymään. Kahvila on intiimi paikka kahdenkeskiselle jutustelulle, mutta samalla siellä on paljon muitakin ihmisiä. Tila on siis kotoisa ja houkutteleva learning café.
 

Teksti ja kuvat: Nina Venhe