Takaisin

Neurotutkijat kohtasivat pikadeiteillä

Neurotieteiden parissa työskentelee monien eri alojen tutkijoita, joista läheskään kaikki eivät tunne toisiaan. Kansallinen neurokeskus päätti korjata asian kutsumalla tutkijat pikadeiteille.

Pikadeiteillä kaikki tutkijat pääsivät esittäytymään toisilleen kasvokkain.

Kuopiossa 4. kesäkuuta järjestetty, kaikille tutkijoille avoin Neuroscience goes Speed dating -tapahtuma houkutteli paikalle kolmisenkymmentä tieteentekijää. Illan aikana kaikki pääsivät kertomaan tutkimuksestaan toisilleen kasvokkain. Tieteellisessä tuolileikissä kumpikin deittikumppaneista sai pari minuuttia aikaa esittäytyä, minkä jälkeen vastassa oli uusi tuttavuus.

Kansallisen neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunberg toivoi pikadeittien poikivan tutkijoille paljon uusia käytännön kontakteja. – Parhaassa tapauksessa he löytävät tutkimukselleen sellaisia matcheja, joita he eivät tienneet olevan tarjollakaan, lisäsi tapahtuman ideoinut erityisasiantuntija Emmi Reijula.

Pasi Karjalainen lupasi kutsua deittikumppaneita liikelaboratorioon.

Professori Pasi Karjalainen sovelletun fysiikan laitokselta piti pikadeittejä tervetulleena vaihteluna muodollisemmille tapahtumille. Hänen johtamassaan liikelaboratoriossa sovelletaan liikeanalyysiä ja robotiikkaa muun muassa aivoinfarktipotilaiden kuntoutukseen. – Toivottavasti deiteiltä jää joillekin oivallus, että tällaistakin tehdään.

– Täällä voi tulla sovittua useamman kanssa myös seuraavia treffejä liikelaboratorioon, Karjalainen ennakoi illan ollessa vielä alullaan.

Annakaisa Haapasalo kertoi pikadeiteillä otsalohkodementian tutkimuksesta.

– Hauska konsepti, kiitteli tutkimusjohtaja Annakaisa Haapasalo, joka sai jo illan ensimmäiseltä pikadeittikierrokselta useita uusia tuttavuuksia ja ideoita.

–  Vastaan tuli kiinnostavaa tutkimusta esimerkiksi Alzheimerin taudin ehkäisystä sekä masennuksen ja käytöshäiriöiden yhteyksistä ennusteeseen.

Haapasalon oma tutkimusryhmä A.I. Virtanen -instituutissa selvittää paitsi Alzheimerin tautiin, myös huonommin tunnettuun otsalohkodementiaan liittyviä molekyylitason mekanismeja. – Toivonkin, että nämä deitit lisäävät hieman tietoisuutta tästä taudista ja tutkimuksestamme. Yhteistä kosketuspintaa löytyy varmasti monien tutkimusryhmien kanssa.

Emmi Reijulan (vas.) ja Hilkka Soinisen mukaan tutkimuskumppaneita kannattaa etsiä avoimin mielin.

Neurotieteiden pikadeitit järjestettiin pilke silmässä, mutta tosi mielessä. Professori Hilkka Soininen muistutti tapahtuman avatessaan, että moniin neurologisiin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin, ei ole vieläkään olemassa parantavaa hoitoa. – Uusia ratkaisuja voi löytyä, kun yhdistetään osaamista yli tieteenalarajojen.

Kansallisen neurokeskuksen tavoitteena on vauhdittaa neurotieteiden tutkimusyhteistyötä, innovaatioita ja uusia täsmähoitoja. Lue lisää:  https://neurocenterfinland.fi/

Teksti Ulla Kaltiala Kuvat Raija Törrönen