Takaisin

Närästyslääkkeiden käyttö ei lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin

Närästyslääkkeisiin kuuluvien protonipumpun estäjien käyttö ei lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus. Näiden lääkkeiden käyttö on iäkkäillä yleistä.

Protonipumpun estäjien yhteyttä Alzheimerin tautiin tutkittiin, koska niiden käyttö oli kahdessa aikaisemmin julkaistussa saksalaistutkimuksessa yhdistetty suurentuneeseen dementian riskiin. Nyt julkaistu laaja suomalaistutkimus kumoaa nämä väitteet ainakin Alzheimerin taudin suhteen, joka on dementiasairauksista yleisin. Tulokset julkaistiin American Journal of Gastroenterology -lehdessä.

Tutkimuksen mukaan protonipumpun estäjien käyttö ei ollut yhteydessä suurentuneeseen Alzheimerin taudin riskiin edes pitkäaikaisessa, yli kolme vuotta kestäneessä käytössä. Myöskään korkeampi annos ei suurentanut riskiä. Tutkijat toteavatkin, ettei protonipumpun estäjien käyttöä tarvitse vältellä Alzheimerin tautiin sairastumisen pelossa.

Protonipumpun estäjien pitkäaikaiskäyttöä tulisi silti harkita huolellisesti, sillä aiempien tutkimusten perusteella se saattaa muun muassa heikentää kalsiumin ja B12-vitamiinin imeytymistä ja lisätä vakavien suolistoinfektioiden riskiä iäkkäillä.

Yli kolmannes iäkkäistä käyttää protonipumpun estäjiä

Protonipumpun estäjien käyttö on erittäin yleistä sekä Alzheimerin tautiin sairastuneilla että heidän ikätovereillaan. Yli kolmannes iäkkäistä käyttää protonipumpun estäjiä, todettiin saman tutkimusryhmän toisessa tuoreessa tutkimuksessa. Pitkäaikaiskäyttö oli Alzheimerin tautia sairastavilla hieman yleisempää kuin vertailuhenkilöillä. Alzheimerin tautia sairastavista 20 prosenttia ja verrokeista 18 prosenttia käytti näitä lääkkeitä yli puoli vuotta yhtäjaksoisesti. Tutkimuksen tulokset julkaistiin European Journal of Clinical Pharmacology -lehdessä.

Alzheimerin taudin kehittyminen alkaa jo vuosia ennen kuin tauti voidaan tunnistaa. Sairastumiselle altistavia riskitekijöitä etsitään ja on syytä etsiä ahkerasti myös lääkkeiden joukosta. Protonipumpun estäjien käyttö ei näiden tulosten valossa kuitenkaan ole riskitekijä.

Protonipumpun estäjien käytön yleisyyttä ja yhteyttä Alzheimerin taudin riskiin selvitettiin osana Itä-Suomen yliopiston valtakunnallista rekisteripohjaista MEDALZ-tutkimusta, jossa seurataan vuosina 2005–2011 Alzheimerin tautiin sairastuneita suomalaisia. Tutkimusaineistoon kuului 70 718 Alzheimerin tautiin sairastunutta sekä 282 862 vertailuhenkilöä, ja kyseessä oli laajin tähän mennessä asiaa selvittänyt tutkimus.

Lisätietoja:

Heidi Taipale, dosentti, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, Kuopio, p. 050 316 4101, Heidi.Taipale(at)uef.fi

Sirpa Hartikainen, professori, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, Kuopio, p. 040 355 3784, Sirpa.Hartikainen(at)uef.fi

 

Tutkimusartikkeli protonipumpunestäjistä Alzheimerin taudin riskitekijänä:

Taipale H, Tolppanen AM, Tiihonen M, Tanskanen A, Tiihonen J, Hartikainen S. No association between proton pump inhibitor use and risk of Alzheimer’s disease. American Journal of Gastroenterology, julkaistu verkossa 11.7.2017.

Tutkimusartikkeli protonipumpun estäjien pitkäaikaiskäytön yleisyydestä:

Juntunen H, Taipale H, Tanskanen A, Tolppanen AM, Tiihonen J, Hartikainen S, Tiihonen M. Long-term use of proton pump inhibitors among community-dwelling persons with and without Alzheimer’s disease. European Journal of Clinical Pharmacology, julkaistu verkossa 2.6.2017.