Takaisin

Motorisesti taitavat pojat taitavat myös ongelmanratkaisun

Tuoreen tutkimuksen mukaan motorisesti taitavilla pojilla on paremmat ongelmanratkaisutaidot kuin motorisilta taidoiltaan heikommilla pojilla. Kestävyyskunnolla tai ylipainolla ei havaittu vastaavaa yhteyttä ongelmanratkaisukykyyn. Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen perustuvat tulokset julkaistiin arvostetussa Medicine & Science in Sports & Exercise -lehdessä.

Tutkimus osoitti, että pojilla, jotka olivat motorisesti taitavia ensimmäisellä luokalla, ongelmanratkaisutaidot olivat paremmat kuin motorisesti heikommilla pojilla kahden vuoden seurannan aikana. Vastoin aikaisempien poikkileikkaustutkimusten tuloksia, kestävyyskunto tai ylipaino eivät kuitenkaan olleet yhteydessä ongelmaratkaisukykyyn. Tutkimuksen alkutilanteessa mitattu kestävyyskunto oli jopa negatiivisesti yhteydessä seurannassa mitattuihin ongelmanratkaisutaitoihin.

Tytöillä millään näistä tekijöistä ei havaittu yhteyttä ongelmanratkaisutaitoihin, mikä saattaa johtua tyttöjen ja poikien välisistä biologisista eroista tai sosiaalisen ympäristön vaikutuksesta.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että tutkimuksen alkutilanteessa motorisesti taitavien poikien ongelmanratkaisutaidot kehittyivät seurannan aikana vähemmän kuin muiden.

– Motoristen taitojen yhteys ongelmanratkaisutaitoihin ei välttämättä tarkoita syy-seuraus-suhdetta, vaan nämä taidot kehittyvät limittäin. Motorisesti heikommilla pojilla ongelmaratkaisutaidot kehittyivät seurannan aikana enemmän kuin muilla, joten he kirivät kiinni motorisesti taitavampien poikien tasoa, toteaa tutkijatohtori Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta. Haapala on Itä-Suomen yliopiston lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 371 iältään 6–8-vuotiaan lapsen motoristen taitojen, kestävyyskunnon ja kehon rasvaprosentin yhteyksiä ongelmanratkaisutaitoihin kahden vuoden seurannan aikana. Motorisia taitoja mitattiin ketteryys-, tasapaino- ja hienomotoriikka -testeillä, kestävyyskuntoa maksimaalisella polkupyöräergometritestillä ja kehon rasvaprosenttia DXA-laitteella. Ongelmanratkaisukykyä mitattiin Ravenin matriisitestillä. Analyyseissä otettiin huomioon monet sekoittavat tekijät kuten vanhempien koulutus ja tulotaso.

Suurenna kuvaa klikkaamalla. Infografiikka: Eero Haapala.

Lisätietoja:

Eero Haapala, FT, lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. puh. +358408054210, eero.a.haapala@jyu.fi, Twitter: @EeroHaapala

Julkaisun tiedot ja linkki julkaisuun:

Haapala EA, Lintu N, Väistö J, Tompuri T, Soininen S, Viitasalo A, Eloranta AM, Venäläinen T, Sääkslahti A, Laitinen T, Lakka TA. Longitudinal Associations of Fitness, Motor Competence, and Adiposity with Cognition. Medicine & Science in Sports & Exercise 2018 (julkaistu verkossa ennen painoa).

https://journals.lww.com/acsm-msse/Abstract/publishahead/Longitudinal_Associations_of_Fitness,_Motor.96771.aspx