Takaisin

Mosambikilaisräppärit vaikuttavat yhteiskuntaan ohjaamalla julkista muistoa edesmenneistä poliittisista johtajista ja vapaustaistelijoista

Väitös kulttuurintutkimuksen alalta

Väittelijä filosofian maisteri Janne Rantala

Väitösaika ja -paikka: lauantai 9.9., klo 12, sali AT100, Agora-rakennus, Joensuun kampus

Väitöstilaisuudessa käytettävä kieli: suomi

Väitöskirjan kieli: suomi, englanti, portugali

Maputon räppärit hyödyntävät edesmenneen poliittisen johtajan ja vapaustaistelijan muistoa ja ääntä vahvistaakseen tuoreita vaatimuksiaan. Poliittisesti merkityksellisten vainajien ajatuksia ja tekemisiä käytetään ilmaisemaan niin myönteisiä kuin kielteisiä asioita. Tämä selvisi filosofian maisteri Janne Rantalan vuonna 2016 Journal of Southern African Studies -lehdessä julkaistussa artikkelissa.

Tärkeä tutkimuksen löydös on elävien ja kuolleiden välisen suhteen sisällyttäminen rakenteelliseen analyysiin ja Rantalan tältä pohjalta kehittämä poliittisen esivanhemman käsite. Ne ovat kuolemansa jälkeen uutta poliittista merkitystä saaneita henkilöitä – poliitikkoja, vapaustaistelijoita, toimittajia ja intellektuelleja – joiden muiston avulla käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia kiistoja ja ongelmia niin räp-musiikissa, mediassa, valtiollisissa muisteluseremonioissa kuin akateemisissa tutkimuksessakin.

– Erityisesti kulttuurisilla käsityksillämme kuolleista on valtava yhteiskunnallinen vaikutus, vaikka näitä käsityksiä pidetään yleensä niin luonnollisina, että vaikutus jää huomaamatta. Oli mentävä merta edemmäksi kalaan tämän oivaltamiseksi, Rantala sanoo.

Rantala tarkasteli väitöskirjassaan rakenteen, julkisen muistin ja vastakulttuurisuuden käsitteitä Maputon hiphop-kulttuurin ja pohjoismaisen uusspiritualisen ting-yhteisön kautta. Vertaistuki, vainajien muiston mobilisoiminen ja vaihtoehtoiset kuuntelemiseen keskittyvät kommunikaatiomenetelmät ovat väitöstutkimuksessa analysoituja keinoja, joita nämä yhteisöt ovat kehittäneet marginalisoidun asemansa muuttamiseksi ja vaikuttaakseen laajempaan yhteiskuntaan.

– Heikkojen valta tarkoittaa sitä, että toisinaan viimeiset tulevat ensimmäiseksi jo täällä maan päällä. Myös riimeillä ja kuuntelemisella on väliä, ei vain niin sanotulla asiapuheella, Rantala toteaa.

Rakenteen käsitettä on antropologiassa, sosiologiassa ja niiden lähitieteissä tarkasteltu etupäässä poliittisen ja taloudellisen vallan ylätasoilla ja heikkojen valta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kuitenkin myös vapaaehtoiset yhteisöt ja käytännöt ja taiteellinen ilmaisu, periferiat, marginaalit, rakoset ja akanvirrat, ohjaavat yhteiskuntaa ja ovat rakenteellisesti merkittäviä. Rantala hylkää tutkimuksessaan kulttuurisuuden kieltävät ja ainoastaan hierarkkiset suhteet tunnistavat rakennekäsitykset ja ehdottaa Marxin, Lévi-Straussin ja Sahlinsin hengessä monitasoista rakenteen käsitettä, jossa kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset tasot ovat monen suuntaisissa rihmastollisissa vuorovaikutussuhteissa.          

Rantalan väitöstutkimuksessa käsitellään rakenteen käsitettä kahden tapausesimerkin kautta. Rakenteen ja julkisen muistin suhdetta pohditaan analysoimalla sitä, miten Maputon räp-muusikot osallistuvat Mosambikin historiaa koskeviin kiistoihin. Pohjoismaisen uusspirituaalisen yhteisön rituaalisen puhepiirin kautta tarkastellaan vastakulttuurista egalitaarista yhteisöllisyyttä. Rantalan tutkimus tarjoaa tuoreen näkökulman rakenteeseen keskittymällä vallan keskusten sijaan ruohonjuuritasoon.

Filosofian maisteri Janne Rantalan kulttuurintutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Rakenne, julkinen muisti ja vastakulttuuri Maputon räp-musiikissa (Mosambik) ja pohjoismaisessa uusspiritualistisessa yhteisössä tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii tutkimuskoordinaattori, dosentti Pekka Virtanen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Helmi Järviluoma-Mäkelä (Itä-Suomen yliopisto).
 

Rantala voitti heinäkuussa Journal of Southern African Studies -lehden myöntämän Colin Murray -palkinnon, joka myönnetään vuosittain omistautuneeseen väitöstyön jälkeiseen kenttätutkimukseen eteläisessä Afrikassa.  
 

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11930?encoding=UTF-8