Takaisin

Monitieteinen rajatutkimus avaa ajankohtaisia aiheita

UEFin pitkäaikainen ja kansainvälisesti tunnustettu tutkimusosaaminen rajatutkimuksen alalla houkuttelee taloon osaajia myös Suomen ulkopuolelta. Yksi heistä on yleisen kirjallisuustieteen professori Johan Schimanski Oslon yliopistosta.

– Toimin nyt osa-aikaisena professorina Itä-Suomen yliopiston humanistisessa osastossa, mutta olen tehnyt jo kauan yhteistyötä UEFin rajatutkijoiden kanssa. Kansainvälisen huipputason tutkimusalue BOMOCULT yhdistää täällä rajatutkimuksen kaksi tärkeää tieteen alaa; humanistisen tutkimuksen ja yhteiskuntatieteet. Molempia tarvitaan rajoja tutkittaessa, Schimanski tiivistää.

”Rajat, liikkuvuus ja kulttuurien kohtaaminen” eli BOMOCULT-tutkimusalue on siis monitieteinen. Schimanskin mukaan rajoja lähestytään usein harmittavasti vain sosiologian tai maantieteen antamista näkökulmista, mutta silloin tutkimus jää usein puolitiehen.

– Humanistiset alat antavat viimeisen pisteen näille tutkimuksille. Sosiologit ja kulttuuriantropologit keräävät hienoja tarinoita yksittäisiltä henkilöiltä tutkimuksia varten, mutta vasta kirjallisuus ja taide tuovat esiin rajojen todellisen luonteen ja sen, miten ne otetaan vastaan.

Tutkimuksen alla UEFissa ovat muun muassa poliittiset ja valtiolliset rajat, muuttoliike ja liikkuvuus, yhteiskunnallinen muutos sekä uskontojen kohtaamiset ja kulttuurien ja kielten sekoittuminen.


Johan Schimanski on yksi marraskuisen rajatutkimussymposiumin järjestäjistä. Hänen mukaansa symposiumiin osallistuu oikea "dream team" eli joukko historian, kirjallisuuden, kielen, kulttuurin, yhteiskuntatieteiden ja politiikan tutkijoita. Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille.

Humanismi tuo monikerroksisuuden esiin

Medialla on taipumus yksinkertaistaa asioita, kun taas kirjallisuus auttaa ymmärtämään, kuinka monikerroksisia asiat yleensä ovat. Kirjallisuus tuo myös esiin vähemmistöjen äänen.

Schimanski ottaa rajatutkimuksessa esimerkiksi Välimeren kautta Eurooppaan tulevat pakolaiset. Välimerta pidetään tällä hetkellä ”suurena rajana”. Se erottaa Euroopan niistä maista, joista paetaan pois.

– Mediassa pakolaisten tarina tahtoo supistua siihen, kuinka kauheasta matkasta meren yli selvittiin. Kirjallisuuden kautta pystymme ymmärtämään aihetta laajemmin. Kirjallisuudessa voidaan käsitellä ihmisten elämäntarinoita myös ennen ja jälkeen pakomatkan.

Rajatutkimus yhdistää siis politiikan, kielen, maantieteen ja kulttuurin tutkimuksen näkökulmia.

– Vaikka viime aikoina tutkimus on keskittynyt paljon siirtolaisiin ja heidän myötä syntyneisiin uusiin rajoihin, täytyy muistaa, että rajoja löytyy kaikkialta. Jokainen meistä ylittää välillä tiettyjä rajoja – olivat ne sitten konkreettisia valtiollisia rajoja tai kuvitteellisia rajoja. Erityisesti kirjallisuuteen liittyvä rajatutkimus antaa meille apuvälineitä ymmärtää näitä ylityksiä.

Schimanski muistuttaa, että 1990-luvulla maailma näytti siltä, että muurit kaatuvat ja rajat tulevat katoamaan. Nyt asiat ovat kuitenkin aivan toisin.

– Esimerkiksi Donald Trump puhuu maahansa pystytettävästä ”kauniista, läpipääsemättömästä ja vahvasta muurista”. On mielenkiintoista pohtia, miksi hän käyttää tuollaisia adjektiiveja juuri tähän maailman aikaan. Millaista rajaa ”kaunis muuri” symbolisoi? Mitkä poliittiset tai retoriset syyt ovat taustalla?

UEFin tutkimusyhteistyö Schimanskin kanssa jatkuu erilaisten tutkimushankkeiden puitteissa. BOMOCULTin tutkimustuloksia tarvitaan erityisesti kansainvälisen liikkuvuuden, rajojen ja turvallisuuden kysymyksiä ratkaistaessa. Alueen tutkijat ovatkin toimineet yhteistyöhankkeissa muun muassa ulkoministeriön kanssa.

BOMOCULT-seminaari järjestetään Joensuun kampuksella 12.–13.10. Aiheena on “Engaging Borders as a Site of Encounters: New Directions in Interdisciplinary Research”. Rajatutkimuksen laajempi symposium ”Border Images, Border Narratives” taas pidetään Joensuussa 2.–3.11. Molemmissa tapahtumissa esiin nostetaan monitieteisyys sekä uudentyyppiset näkökulmat rajatutkimuksessa, ja tapahtumat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille.