Takaisin

Monia näkökulmia maahanmuuttoon ja liikkuvuuteen

Maahanmuutto ja liikkuvuus ovat globalisoituvan maailman megatrendejä. Itä-Suomen yliopistossa tehtävä tutkimus tarjoaa näihin ilmiöihin monia näkökulmia ja myös ratkaisuja globaalin liikkuvuuden tuomiin haasteisiin Liikkuvuus ja yhteiskunta -fokusalueellaan.

Maahanmuutto on osa globaalia liikkuvuutta, sanoo professori Laura Assmuth. Hän on tutkimusryhmineen syventynyt liikkuvuuteen useista eri näkökulmista.

– Emme tarkastele yksinoman maahanmuuttoa, emmekä vain Suomen näkökulmasta, vaan katsomme sitä aina yhtenä ylirajaisena ilmiönä.

Tässä Itä-Suomen yliopistossa tehtävä tutkimus erottuu maailmalla. Yliopistossa on tehty jo pitkään vahvaa rajatutkimusta erilaisten symbolisten ja konkreettisten rajanylitysten näkökulmasta. Ylirajaisuus on Assmuthin mukaan leikkauspiste, jonka kautta on mahdollista tuottaa uudenlaista ymmärrystä sekä maahanmuutosta että laajemmin liikkuvuudesta.

– Kun painopistettä siirretään pois kansallisesta kehikosta ja nostetaan esiin erilaisia liikkuvuuden ilmiöitä, pystymme tuomaan esiin piiloon jääviä asioita ilmiöstä.

Laura Assmuth

Lisää inhimillistä ymmärrystä

Yksi keskeinen maahanmuuttoon ja liikkuvuuteen kohdistuvan tutkimuksen tärkeä tehtävä on lisätä ihmisten ymmärrystä.

– Ei ole lainkaan selvää, että yhteiskunnassa on ymmärrystä esimerkiksi siitä, millaisesta ilmiöstä on inhimillisesti katsottuna kyse. Miksi esimerkiksi Suomeen muuttavat virolaiset haluavat järjestää elämänsä niin, että perhe pysyy yhdessä tai miksi on ongelma, jos lapset eivät saa tavata perhettään.

Koneen säätiön rahoittamassa EST-FIN-tutkimuksessa tarkastellaan Viron ja Suomen välistä muuttoliikettä ja pendelöintiä sekä näihin liittyvää eriarvoisuutta juuri perheiden näkökulmasta. Etnografisessa tutkimuksessa tallennetaan erilaisia tarinoita liikkuvuudesta ja yhteistyötä tehdään toimittajien ja eri alojen taiteilijoiden kanssa.

– Perinteisen maahanmuuttotutkimuksen näkökulmasta tutkijoita kiinnostaisi se, miten Suomessa pärjätään. Asioita on tarkasteltava myös toisen osapuolen näkökulmasta. Mitä muuttoliike tarkoittaa esimerkiksi kotimaahan jäävien tai perheenjäsenten näkökulmasta, Assmuth toteaa.

Akateemisessa perustutkimuksessa tuotetaan myös tietoa, joka ei ole välittömästi sovellettavissa, vaan se siirtyy vähitellen osaksi päätöksentekoprosesseja. Tästä on kyse esimerkiksi Assmuthin johtamassa monitieteisessä ja kansainvälisessä TRANSLINES-hankkeessa, jossa tarkastellaan ylirajaisia perheitä Pohjoismaissa, Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Tutkimuksessa syvennytään eriarvoisuuden ilmenemismuotoihin ylirajaisten perheiden arkipäivän käytännöissä sekä pureudutaan moninaisia hierarkioita kohtaavien perheiden käyttämiin erilaisiin strategioihin.

Uusia toimintamalleja

Toisaalta tutkimus voi tarjota hyvinkin käytännöllisiä ratkaisuja. Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa GLASE-hankkeessa etsitään ratkaisuja siihen, mitä suomalainen yhteiskunta voisi tehdä uusien asukkaiden integroimiseksi. Assmuth tutkimusryhmineen tarkastelee hankkeen osatutkimuksessa, kuinka Suomessa asuvat siirtolaiset, turvapaikanhakijat, pakolaiset ja venäläiset tuottavat arjen toimintakykyä ja turvallisuutta itselleen sekä perheilleen.

– Olemme tuottaneet hankkeessa muun muassa toimintatapamalleja, joiden avulla asioita voisi tehdä paremmin. Ratkaisut voivat olla hyvin käytännöllisiä. Esimerkiksi pieniä viestinnän ja yhteistoiminnan esiteitä poistamalla maahanmuuttajat tutuisivat suomalaisiin paremmin.

Tutkimuksessa on kerätty etnografista haastattelu- ja havainnointiaineistoa Turussa, Tohmajärvellä, Kiteellä ja Helsingissä.

Janet Anand

Professori Janet Anandin johtamassa PROMEQ New Start Finland -tutkimuksessa on puolestaan selvitetty keinoja, joilla voitaisiin edistää aikuisten kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden terveyttä, hyvinvointia ja kotoutumista.

– Tavoitteenamme on luoda yleiskuva Itä-Suomessa asuvista pakolaistaustaisista maahanmuuttajista ja selvittää heidän hyvinvointiaan ja terveyttään, Anand kuvaa.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa PROMEQ-hanketta, jossa kehitetään vaikuttavia menetelmiä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tutkimuskonsortiota johtaa professori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimukseen osallistuneet pakolaistaustaiset maahanmuuttajat vastasivat vuonna 2017 alkukyselyyn, johon sisältyi myös Maailman terveysjärjestön elämänlaatumittari WHOQOL-Bref.

– Havaitsimme tutkimuksessa, että pakolaistaustaisten maahanmuuttajien elämänlaatu oli alhaisempi kuin suomalaisten. Monilla heistä oli traumoja, ja he kokivat itsensä myös yksinäisiksi. He toivoivat saavansa myös enemmän suomalaisia ystäviä, Anand kertoo.

Osa kyselytutkimukseen osallistuneista oli mukana myös neljässä toiminnallisessa kokeilussa, joissa keskityttiin kielenoppimiseen, työelämävalmiuksiin ja korkeakoulutukseen pääsemiseen. Tämä toteutettiin yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa hyödyntäen sosiaalisen markkinoinnin keinoja, mikä on varsin ainutlaatuista maahanmuuttotutkimuksessa.

Tutkimuksen neljässä interventiossa yhdessä luominen ja suunnittelu olivat keskeisiä lähtökohtia. Anandin mukaan pakolaistaustaisten maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan edistää monella tapaa.

– Tämä on mahdollista kulttuurisesti kestävillä, kielellisesti monimuotoisilla sekä osallistavilla yhteissuunnittelun menetelmillä ja käytännöillä sekä tehokkailla terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja kunnan palveluilla.

Tutustu Itä-Suomen yliopiston strategiaan: https://strategia.uef.fi/