Takaisin

Moderni Rantakylän normaalikoulu tuo lisäarvoa koko kaupunginosalle

Itä-Suomen yliopiston toisen harjoittelukoulun, Rantakylän normaalikoulun, harjannostajaisia vietettiin viime viikolla. Valoisa rakennus on sen suunnittelijoiden mukaan Suomen modernein harjoittelukoulu.

Rantakylän normaalikoulun seinättömyys yllättää. Se saa rakennuksen näyttämään keskeneräiseltä, mutta totuus on toinen.

– Nämä alakerroksessa sijaitsevat alkuopetuksen tilat jäävätkin yhdeksi avaraksi tilaksi niin, että 1.–2. luokkalaiset voivat opiskella täällä esteettömästi, kertoo johtava rehtori Mikko Ripatti.

Toisin sanoen Rantakylässä eka- ja tokaluokkalaiset tullaan jakamaan pienryhmiin oppilaiden taitojen mukaan niin, että kukin lapsi saa tukea omien valmiuksiensa mukaisesti.

– Täällä ei myöskään jaotella luokkia entiseen tyyliin. Meillä ei ole vaikkapa 1A-luokkaa tai 2C-luokkaa, vaan vain yksi iso ensimmäinen ja yksi iso toinen luokka. Toteutamme yhteisopettajuutta eli yhdellä isolla luokalla on useampi opettaja, jotka sitten vetävät pienryhmiä.

Pienryhmissä voi olla oppilaita ensimmäiseltä tai toiselta luokalta oppilaan taitojen mukaan. Ripatin mukaan alkuopetukseen halutaan panostaa erityisesti, koska se on tutkimusten mukaan kaikkein ratkaisevin aika lapsen kouluaikana.

Modernin teknologian koulu

Rantakylän norssi jatkaa Savonlinnan normaalikoulun perinteitä. Savonlinnan norssihan tuli tunnetuksi ”tablettikouluna”, joka sai muun muassa Apple Distinguished School -tunnustuksen ensimmäisenä kouluna Suomessa.

– Se oli tunnustus innovatiivisesta toiminnasta, joka parantaa oppilaiden oppimista modernin teknologian avulla. Sitä työtä aiomme täällä Rantakylässä jatkaa, Ripatti kertoo.

Jokainen oppilas saa siis käyttöönsä oman tablettitietokoneen. Kouluun on suunniteltu myös erittäin modernit av-tilat yhdessä yliopiston asiantuntijoiden kanssa.

– Toivomme, että tämä koulu osaltaan toisi lisäarvoa koko Rantakylän kaupunginosalle.


Johtava rehtori Mikko Ripatti kertoo, ettei Rantakylän normaalikoulussa odoteta, että kaikilla samanikäisillä lapsilla olisi samanlaiset taidot. Opetus jaotellaan taitojen, ei ikäryhmien mukaan.

Uuden opetussuunnitelman mukaiset tilat

Koulun yläkertaan sijoittuvat yläkoulun oppilaat. Tiloista löytyvät muun muassa valoisat monimateriaalisen käsityön tilat.

– Pehmeät ja kovat käsityöt ovat aivan lähekkäin eli oppilas voi siirtyä sujuvasti vaikkapa ompelukoneen äärestä puutöihin. Lisäksi opettajan tekevät näissä tiloissa tiivistä yhteistyötä, jolloin projekteja on helpompi hallita. Myös kuvataide on välittömässä läheisyydessä, valaisee lehtori Heli Lepistö uuden opetussuunnitelman mukaisia tiloja.

Yläkoulussa myös fysiikan, kemian ja matematiikan tilat ja opettajat ovat lähekkäin, samoin kieltenopetus tapahtuu vierekkäin. Näin opettajien välinen yhteistyökin on vaivatonta. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan ennen kaikkea tekemisen, projektien ja toiminnan kautta, ei niinkään perinteisen oppiainejaottelun mukaan.

Koulua hallitsee suuri, korkea ja valoisa keskusaula, jonka tarkoitus on toimia koulun sydämenä ja esiintymistilanakin. Opettajaharjoittelijoiden oma tila taas sijaitsee opettajainhuoneen vieressä. Lisäksi harjoittelijoiden huoneesta on suora videoyhteys kampuksella sijaitsevaan normaalikouluun, mikä helpottaa yhteydenpitoa sinne.

Ripatin mukaan on hienoa, että Rantakylässä aloittaa nimenomaan yhtenäiskoulu.

– Tutkimusten mukaan yhtenäiskoulut vähentävät koulukiusaamista, vaikka joskus toisin uskotaankin. Lisäksi luokalta toiselle siirtyminen on oppilaille helpompaa, kun kaikenikäiset toimivat koko ajan samassa tilassa.


Lehtori Heli Lepistö odottaa jo innolla, että pääsee loppuvuodesta tutustumaan uuteen kouluun oppilaiden kanssa.

Joensuusta Suomen koulutuskaupunki?

Rakennuttajainsinööri, työnjohtaja Markku Pöllänen kertoo, että normaalikoulun rakentaminen on hoidettu mahdollisimman pölyttömästi.

– Sisäilmaa puhdistetaan rakennuksella koko ajan, mikä ehkäisee osaltaan sisäilmaongelmia koulun valmistuttuakin.

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen ja rehtori Jukka Mönkkönen kiittelivät harjannostajaisjuhlassa vuolaasti aikataulussa edennyttä hanketta, sen rakentajia ja suunnittelijoita.

– Olemme hyödyntäneet kaupungin markkinoinnissa opettajankoulutusta toistaiseksi liian vähän. Tavoitteena on kuitenkin nostaa Joensuun mainetta koulutuskaupunkina – pystymme mielestämme tarjoamaan Suomen parhainta opetusta varhaiskasvatuksesta korkeakoulutasolle saakka, Karjalainen totesi puheessaan.

Ja Rantakylän normaalikoulu tulee luonnollisesti olemaan osa Suomen parasta oppimisympäristöä.

– Toiveena on, että opettajankoulutus houkuttelisi tulevaisuudessa alueellemme yritystoimintaakin.


Rantakylän norssin seinältä löytyy Rannikko-niminen reliefi. Teos on betoniin hapotettu, ja se kuvastaa jokimaisemaa. Reliefiin painetaan myöhemmin mukaan myös koulun arvoja ja tavoitteita. Taidetta on tulossa kouluun lisääkin.

Teksti Nina Venhe
Kuvat Bettiina Lievonen