Takaisin

Missiona osaavampi hoitaja – Leena Salminen terveyspedagogiikan professoriksi

– Terveysalan opettajien pitää kouluttaa entistä osaavampia sairaanhoitajia entistä niukemmilla resursseilla, toteaa terveyspedagogiikan professori Leena Salminen. Miten se onnistuu, siihen hän etsii tutkimuksessaan vastauksia.

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen terveyspedagogiikan professuuri on tällä hetkellä ainoa laatuaan Suomessa. Tieteenala kattaa sekä terveysalan koulutukseen, terveydenhuollossa tehtävään terveysohjaukseen että koulujen terveystiedon opetukseen liittyvät pedagogiset ratkaisut.

Salmisen tutkimuskohteita ovat erityisesti terveysalan opettajien osaaminen ja alan opiskelijoiden osaamisen kehittyminen. Ajankohtaisiin tutkimushankkeisiin kuuluu muun muassa kuudessa EU-maassa toteutettava, Suomen Akatemian tukema PROCOMPNurse-hanke, johon liittyvän tutkimuksen Salminen aloitti edellisessä työtehtävässään Turun yliopistossa. Hankkeessa arvioidaan sairaanhoitajien ammatillista osaamista siirryttäessä koulutuksesta työelämään.

– Selvitämme osaamisen kehittymistä työuran alussa, työmotivaatiota ja työelämään jäämistä. Iso ongelma on, että moni hoitaja harkitsee alan vaihtoa.

Yhtenä syynä on se, ettei oman osaamisen koeta riittävän työn vaatimuksiin. – Sairaanhoitajaksi valmistuessa usko omaan osaamiseen on vahva, mutta se voi heiketä, kun työelämän realiteetit tulevat vastaan.

– Sairaanhoitajakoulutuksen osaamisvaatimuksia on onneksi nyt havahduttu päivittämään Savonia-ammattikorkeakoulun johtamassa ja opetus- ja kultuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa, sanoo Salminen, joka on itsekin asiantuntijana mukana päivitystyössä.

Hän tähdentää, että sekä sairaanhoitajien että heitä opettavien terveysalan opettajien koulutusta tulee kehittää tutkimuksen pohjalta. – Hoitotieteellisestä tutkimuksesta tällä hetkellä vain 10-15 prosenttia on terveysalan koulutuksen tutkimusta, ja se on liian vähän. Tarvitaan enemmän opetusinterventioita, satunnaistettuja kontrolloituja tutkimusasetelmia ja seurantatutkimuksia, joissa tarkastellaan eri opetusratkaisujen yhteyttä tai vaikutusta osaamisen kehittymiseen. 

Salmisen tutkimuksessa selvitetään parhaillaan esimerkiksi, miten potilaan mukanaolo opetuksessa vaikuttaa hoitajaopiskelijoiden osaamiseen.

Tutkimus tuottaa myös käytännön välineitä koulutuksen kehittämiseen. Esimerkkinä Salminen mainitsee Turun yliopistossa kehitetyn mittarin, jolla sairaanhoitajaopiskelijat antavat palautetta harjoitteluympäristöstään. Mittari on käytössä Suomen lisäksi muuallakin maailmalla. Hyvän opiskelijapalautteen on havaittu kulkevan käsi kädessä hyvän hoidon kanssa.

– Hoitotyötä ja opetusta palvelevat tutkimusaiheet löytyvät jalkautumalla kouluihin ja sairaalaan. Sote-uudistuksen myötä taas yhteistyö sosiaalitieteiden kanssa on entistä tärkeämpää. Myös potilaiden ääni pitäisi saada paremmin kuuluville tutkimuksessa. 

Salmisen mukaan terveysalan koulutuksen tutkimukseen ei ole helppoa saada rahoitusta, vaikka se palvelee tärkeitä terveyspoliittisia tavoitteita. – Kansalaisten roolia oman terveytensä edistämisessä halutaan vahvistaa. Se edellyttää osaavia terveysalan opettajia, joiden kouluttamilla hoitajilla on valmiudet ohjata potilaita hoitamaan omaa terveyttään. Tarvitaan uudenlaisia keinoja motivoida opiskelijoita ja potilaita oppimaan.

Itä-Suomen yliopistossa uusi terveyspedagogiikan professuuri korvaa entisen hoitotieteen didaktiikan professuurin. – Painopiste on siirtynyt opetusopista oppijan yksilöllisiin tarpeisiin, Salminen tiivistää.

Entistä oppijalähtöisempiin opetusmenetelmiin, käänteiseen opetukseen ja digitaalisiin oppimisympäristöihin on yliopistossa hänen mukaansa panostettu kiitettävästi. – Täällä on viety hurjasti eteenpäin myös simulaatiopedagogiikkaa, joka kuuluu olennaisesti terveysalan opettajien osaamiseen. 

– Vielä enemmän toivoisin terveysalan koulutuksessa painotettavan ihmisen kohtaamista. Siinä on selkeästi puutteita, ja potilaiden tekemät valitukset koskevatkin hoitovirheitä useammin sitä, ettei heitä ole kohdeltu kunnioittavasti. Tämän oppiminen lähtee jo siitä, että opettajat kohtelevat opiskelijoita kunnioittavasti, Salminen huomauttaa.

Lisätietoja:

Professori Leena Salminen, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, leena.salminen (a) uef.fi, p. 0400 667177

Leena Salminen
  • Professori, hoitotiede, terveyspedagogiikka, Itä-Suomen yliopisto 1.8.2018 alkaen
  • S. Humppila, 1956
  • Terveystieteiden tohtori, Turun yliopisto 2000
  • Hoitotieteen pedagogiikan dosentti, Turun yliopisto 2013

Tärkeimmät tehtävät

  • Yliopistonlehtori ym. opetus- ja tutkimustehtävät, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos 2001–2002, 2003–2004, 2007–
  • Yliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu 2002–2003 ja 2004–2006
  • Koulutussuunnittelija, Turun yliopiston avoin yliopisto 1997, 1999–2001
  • Lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu 1989–1999