Takaisin

Metsä ja puu -Studia Generalia esitteli metsäalan kehitystä ja tulevaisuuden haasteita

Itä-Suomen yliopiston järjestämä Metsä ja puu -aiheinen Suomi 100 -juhlavuoden Studia Generalia-tapahtuma esitteli itäsuomalaista huippututkimusta 1970-luvulta nykypäivään. Tapahtuma houkutteli paikalle noin 60 metsäalasta kiinnostunutta, ja tilaisuuden puheenjohtajana toimi luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan dekaani Jukka Jurvelin.

Professori Harri Siiskonen piti yleisöluennon aluksi historiallisen katsauksen metsien ja puun käytöstä Suomessa. Menneinä vuosina on tunnettu pelkoa metsien häviämisestä ja hävittämisestä, ja siihen on otettu kantaa jo Suomen vuoden 1928 metsälaissa. Siiskonen kertoi esityksessään myös muun muassa Suomen ja Ruotsin metsänhoidon suurista trendeistä 1900-2000 -luvuilla, tervan ja pien viennistä, rauhoitettuna olleiden metsien pinta-alojen muutoksesta, metsien omistusrakenteesta ja sahamyllyjen sijaintipaikoista.

Kuvassa: Puheenjohtaja Jukka Jurvelin (keskellä) ja tapahtuman puhujat.

Metsähallituksen pääjohtaja, Itä-Suomen yliopiston dosentti, MMT Pentti Hyttinen kertoi esityksessään valtion metsien yhteiskunnallisista tehtävistä elinkeinoelämän näkökulmasta. Hänen mukaansa Metsähallitus avaa edellytyksiä monipuoliselle yrittäjyydelle, sillä se tarjoaa jokaiselle jotakin, kokonaisuutta katsoen.

- Metsähallituksen keskeinen tehtävä on sovittaa yhteen eri intressiryhmien ja kansalaisten tarpeita, toiveita ja näkemyksiä siten, että valtion maa- ja vesiomaisuudesta yhteiskunnalle ja kansalaisille koituva kokonaishyöty maksimoituu, sanoi Hyttinen.

- Omistajapolitiikan mukaisesti Metsähallituksen on huolehdittava sekä luonnon suojelemisesta, että metsien tuotosta, virkistyskäytöstä ja aluetaloudellisista näkökulmista sekä muista julkiseen arvoon kuuluvista yhteiskunnallisista velvoitteista.

Metsähallituksen toimilla on mittavat vaikutukset aluetalouteen. Hyttisen mukaan aito läsnäolo alueilla ja vuorovaikutus paikallisten ihmisten kanssa on hyvin tärkeää, sillä Metsähallituksen toiminta vaikuttaa monin tavoin aluetalouksiin ja kansalaisten kokonaishyvinvointiin.

- Metsähallitus käyttää vuosittain hyvin monipuolisesti yli 1000 yrityksen palveluja, joista merkittävä osa liittyy puunkorjuuseen ja -kuljetukseen. Metsät ovat maakunnissa, joten puolet liikevaihdosta palautuu siis yrittäjien kautta maakuntiin. Urakat kilpailutetaan, mutta koska puunkorjuu ei onnistu etätyönä ja koneiden kuten kuljettajienkin siirtely on kallista, paikallisilla on vahva kilpailuetu.

-  Metsähallituksen toiminnan aluetalousvaikutuksen on arvioitu olevan pitkälti yli 100 miljoonaa euroa, totesi Hyttinen.

Digiloikka parantaa palveluja, sillä digitaalisuutta tullaan hyödyntämään enenevässä määrin Metsähallituksen kaikessa toiminnassa. Esimerkiksi metsätaloudessa erilaisten näkemysten yhteensovittamiseksi ja vuoropuhelun tueksi on kehitetty uusia työkaluja yhdessä Joensuun Tiedepuisto Oy:n kanssa.

- Peliteollisuudesta tutun virtuaalisen 3D-mallinnuksen avulla voidaan todentuntuisesti havainnollistaa metsien käsittelyn vaikutuksia ympäristöön. Luonnonvarakeskuksen kasvumallien avulla voidaan hienosti simuloida, miltä maisema näyttää esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua käsiteltynä tai käsittelemättömänä. Käsittelyn jälkeinen maisema on monesti positiivinen yllätys.

- Samoin digitaalisuus tuo uusia ulottuvuuksia esimerkiksi metsästysharrastukseen. Oma riista -palvelun kautta metsästäjät voivat laajentaa harrastustaan jakamalla omia kokemuksiaan verkossa. Mahdollisuuksia on paljon, kertoi Hyttinen.

 

Metsäopetus monipuolistuu, ilmastonmuutos tuo mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia

Emeritusprofessori Paavo Pelkonen kertoi puheenvuorossaan akateemisesta metsäopetuksesta Suomessa. Opetuksen uudet sisällöt ja prosessit ottavat nykyään huomioon metsäalan luovan rakennemuutoksen ja uudet alat, kuten biotalouden, turismin, hyvinvointipalvelut, biojalostamot ja energiasektorin erilaiset polttoaineet.

- Alalle on nykyään ominaista uudenlaiset työsuhteet ja yrittäjyys, kiertotalous, globaalisuus ja lokaalisuus. Opetusyksiköitä täytyy profiloida ja tehdä yhteistyötä. Vanhasta luopuminen saattaa olla vaikeaa yliopistoissa, sanoi Pelkonen.

- Metsäopetus tarvitsee eväitä innovatiivisuuteen; suuret haasteet odottavat innovatiivisia asiantuntijoita.

Professori Heli Peltola esitteli puheenvuorossaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsätalouteen, sen uhkia ja mahdollisuuksia.

- Metsien käsittelyn painotuksiin ovat vaikuttaneet ekologiset, puuntuotannolliset, liiketaloudelliset tekijät ja yhteiskunnan kehitys sekä vallitsevat arvostukset, sanoi Peltola.

- Metsien kasvua ja hakkuita voidaan lisätä metsänhoitoa tehostamalla muuttuvassa ilmastossa. Puuntuotannon ohella muut ekosysteemipalvelut, kuten metsien hiilensidonta, monimuotoisuuden ylläpito ja virkistyskäyttö on huomioitava metsien hoidossa ja käytössä. Myös lisääntyvät abioottiset ja bioottiset tuhoriskit on huomioitava metsien hoidossa ja käytössä: kovat tuulet, suuret puuston lumikuormat, kuivuus ja metsäpalot sekä maannousema- ja kirjanpainajatuhot ja niin edelleen. Maan routa-ajan lyheneminen lisää tuuli- ja lumituhoriskien lisäksi maan kantavuusongelmia puunkorjuussa.

- Talvikorjuuolosuhteet vaikeutuvat tulevina vuosikymmeninä, totesi Peltola.

Yleisöluennon lopuksi puhuivat myös toimitusjohtaja Ari Mononen, Iivari Mononen Oy:stä, aiheenaan ”Perheyritys osana kasvavaa ja kehittyvää metsä- ja puuosaamisen klusteria”, sekä professori Irmeli Mustalahti, aiheenaan ”Suomalainen metsäosaaminen ja globaalit metsäkysymykset”.

Teksti: Marianne Mustonen
Kuva: Varpu Heiskanen