Takaisin

Maalaistalon mikrobisto voi suojata lasta astmalta myös kaupunkikodissa

Lapsen riski sairastua astmaan on sitä pienempi, mitä enemmän varhaislapsuuden kodin sisätilojen bakteeristo muistuttaa maalaistalon bakteeristoa. Tämä selvisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta, jossa analysoitiin 400 suomalaisen ja 1000 saksalaisen kodin mikrobisto. 

Jo aiemmin on saatu selville, että varttuminen maatilalla, missä on eläimiä, voi jopa puolittaa riskin sairastua astmaan ja allergioihin. Suojavaikutuksen uskotaan johtuvan maalaistalojen mikrobilajiston runsaudesta eli suuresta diversiteetistä. 

”Nyt havaitsimme, että maalaistalomainen kodin mikrobisto suojasi astmalta myös kaupunkikodeissa. Lisäksi havaitsimme, että vaikutus ei perustunut mikrobilajien suureen määrään, vaan keskeistä olivat erot tiettyjen bakteerien määrissä”, kertoo THL:n erikoistutkija, dosentti Pirkka Kirjavainen

Ulkokengillä kävely sisätiloissa, sisarusten lukumäärä sekä talon ikä vaikuttavat 

Tutkimuksessa havaittiin, että astmalta suojaava kotien mikrobisto sisälsi runsaasti ulkoympäristölle, kuten maaperälle, tyypillisiä bakteereja. Toisaalta ihmisen hengitysteissä normaalisti esiintyvien, mutta myös hengitystieinfektioihin liittyvien, mikrobien suhteellinen osuus oli pieni. 

”Astmalta suojaavan kodin mikrobiston ominaispiirteenä näyttäisi olevan suuri ympäristöstä tulevien hyödyllisten tai harmittomien mikrobien osuus suhteessa terveydelle mahdollisesti haitallisiin mikrobeihin”, kommentoi Kirjavainen.

Kaupunkikodeissa maalaistalomaista mikrobistoa lisäsivät muun muassa kävely 
ulkokengillä sisätiloissa, sisarusten lukumäärä sekä talon ikä, jotka voivat liittyä ulkoympäristön mikrobien kulkeutumiseen sisätiloihin.

Astma on lasten yleisin krooninen sairaus Suomessa – voidaanko sairastumisia tulevaisuudessa välttää? 

”On mielenkiintoista, miten selkeitä astmalta suojaavia vaikutuksia sisäympäristön mikrobistolla voi olla. Sen sijaan mikrobistoa, joka selittäisi kosteusvaurioiden haitallisen vaikutuksen astmaan, on ollut huomattavasti vaikeampi tunnistaa”, kertoo professori Juha Pekkanen.

Astma on Suomessa lasten yleisin krooninen sairaus, joka on lisääntynyt kaupungistumisen takia. Nyt julkaistu tutkimus tukee näkemystä siitä, että lasten varhainen altistuminen tietyntyyppisille mikrobeille voi kehittää kehon mekanismeja, jotka suojaavat astmalta.  

”In vitro ‑altistuksissa maatalotyyppisille mikrobeille altistuneiden lasten immuunisolujen havaittiin sietävän pa­remmin pölyssä runsaasti esiintyvien bakteerien soluseinäkomponentteja”, kertoo apulaisprofessori Marjut Roponen.

”Tulokset viittaavat siihen, että astmaa voitaisiin tulevaisuudessa ehkäistä muokkaamalla lapsen varhaista mikrobialtistusta”, kertoo Pekkanen.
 
THL:n tutkijoiden artikkeli Farm-like indoor microbiota in non-farm homes protects children from asthma development julkaistiin kesäkuussa arvostetussa Nature Medicine -tiedejulkaisussa. 

 

Itä-Suomen yliopistosta mukana olivat dosentti Pirkka Kirjavainen, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja apulaisprofessori Marjut Roponen, ympäristö- ja biotieteiden laitos.

 

Lisätiedot

Farm-like indoor microbiota in non-farm homes protects children from asthma development, Nature Medicine 2019

Sisäilma
THL

Pirkka Kirjavainen
erikoistutkija, dosentti
THL ja Itä-Suomen yliopisto
p. 029 524 6849
etunimi.sukunimi@thl.fi

Marjut Roponen
apulaisprofessori
Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto
p. 040 3562 521
etunimi.sukunimi@uef.fi

Juha Pekkanen 
professori
THL ja Helsingin yliopisto
p. 040 508 1077
etunimi.sukunimi@helsinki.fi