Takaisin

Luonnosta löytyy lääkkeitä – ja luontaistuote voi sotkea lääkityksen

– Luonto tarjoaa loistavat mahdollisuudet uusien lääkkeiden etsimiseen, kertoi yliopistotutkija Maija Lahtela-Kakkonen Cafe Smart -tiedekahvilassa Kuopiossa. Tiedekahvilan teemana olivat kasvirohdosten ja luontaistuotteiden hyödyt ja haitat, joista yleisö myös kyseli runsaasti. Kuulijoita oli paikalla yli 50.

Lahtela-Kakkosen tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta julkaisi äskettäin tutkimustuloksia, joiden mukaan marjojen väriaineista, antosyaaneista, voitaisiin kehittää uudenlaisia syöpälääkkeitä. Tiedekahvilassa innostuttiinkin keskustelemaan siitä, miten marjojen terveelliset yhdisteet saisi parhaiten käytettyä hyväksi omassa ruokavaliossa.

Lahtela-Kakkosen mukaan marjat kannattaa mieluiten syödä tuoreina. – Kuumennettaessa vitamiineja katoaa, mutta esimerkiksi antosyaanit säilyvät hyvin hillossakin. Kuivaaminen on myös hyvä konsti.

Farmakologian professori Hannu Raunio kertoi, että useimmat arkikielessä luontaistuotteiksi kutsutut valmisteet on laissa määritelty ravintolisiksi, joita ei valvota lääkkeiden tavoin. – Luonnosta saatavia molekyylejä on kuitenkin myös oikeissa lääkkeissä. Ulkonäöstä lääkkeitä ja ravintolisiä ei erota, molemmat voivat olla vaikkapa tabletteja tai kapseleita.

Ne voivat sisältää jopa samaa ainetta. Esimerkiksi melatoniinivalmiste on elintarvikelain alainen ravintolisä, jos melatoniinia on alle 2 mg, mutta suuremmilla pitoisuuksilla se luetaan lääkkeeksi.

Kasvirohdosvalmisteet ja homeopaattiset valmisteet puolestaan luetaan lääkevalmisteiksi. Kasvirohdosvalmisteita ovat esimerkiksi punahattu-, valeriaana- ja sahapalmuvalmisteet sekä MS-tautiin huumausainereseptillä määrättävät kannabistuotteet.

Käytetyimpiä ravintolisiä Suomessa ovat nykyisin vitamiinit, omega 3- ja kalaöljyvalmisteet, ubikinoni, hiven- ja kivennäisaineet sekä maitohappobakteerit. Toimittaja Anne Heikkisen kysyessä, moniko tiedekahvilan yleisöstä käyttää jotain ravintolisää, useimmat nostivat käden pystyyn. Haastatellut asiantuntijat kertoivat itsekin käyttävänsä D-vitamiinivalmistetta. – D-vitamiinia otan joka aamu. Tutkijana haluan käyttää vain valmisteita, joiden hyödyistä on näyttöä, perusteli Raunio.

Raunion mukaan Suomessa myytävät ravintolisät ovat varsin turvallisia, kun niitä käytetään ohjeen mukaan. – Vakavista haitoista kuulee harvoin, ja silloin yleensä on annostusohjeet ylitetty reippaasti. Annos tekee myrkyn eli mikä vain voi olla haitallista liikaa käytettynä.

– Tyypillisiä luontaistuotteiden haittoja ovat vatsavaivat ja allergiat. Pujoallergiselle eivät sovi kaikki rohdoskasvit esimerkiksi siankärsämö. Yleensäkin jos on allerginen tietylle kasville, niin saman kasvinryhmän kasveista voi saada allergisia oireita, Lahtela-Kakkonen lisäsi.

Vakaviakin riskejä voi ilmetä, kun luontaistuotehyllyn antimia käytetään yhtä aikaa lääkkeiden kanssa. – Lääkäriltä tai apteekkihenkilökunnalta kannattaa aina varmistaa, ettei niillä ole lääkkeiden kanssa haitallisia yhteisvaikutuksia.

– Haittaa voi tulla siitä, että luontaistuote muuttaa lääkkeen vaikutusta elimistössä. Esimerkiksi kun mäkikuismavalmisteista tuli suosittuja, niiden huomattiin heikentävän e-pillerien vaikutusta. Mäkikuisma saa lääkkeet hajoamaan maksassa tavallista nopeammin, jolloin niiden teho kärsii, kertoi Raunio, joka itsekin tutkii lääkeaineita hajottavia maksan entsyymejä.

Kalaöljyjä puolestaan ei kannata käyttää yhtä aikaa verenohennuslääkkeiden, kuten Marevanin kanssa, koska ne vahvistavat lääkkeen verta ohentavaa vaikutusta. Raunion mukaan tästä ei kuitenkaan pidä päätellä, että kalaöljyt olisivat verenohennuslääkkeille vaihtoehto. – Jos aivoveritulppa uhkaa, siihen ei kalaöljy auta. Ravintolisillä ei ole lääkkeiden tehoa eikä niillä voi parantaa sairauksia.

Yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa on monilla muillakin luontaistuotteilla, kuten neidonhiuspuuvalmisteilla, jotka voivat vaikuttaa muun muassa diabeteslääkkeiden tehoon. Tutkijat neuvoivatkin varmistamaan aina lääkäriltä tai apteekkihenkilökunnalta luontaistuotteen sopivuuden omiin lääkityksiin ennen sen käyttöönottoa.

Ravintolisien markkinoinnissa on Raunion mukaan nykyisin varsin selvät pelisäännöt, esimerkiksi mainonnassa käytettävien terveysväitteiden on perustuttava tieteelliseen näyttöön ja ne pitää hyväksyttää eurooppalaisella elintarviketurvallisuusviranomaisella EFSAlla. – Kiellettyä on muun muassa väittää, että tuote laihduttaa, mutta silti väitettä näkee mainoksissa. Tällaisten väitteiden ruotimisessa riittää Suomessakin Eviralla töitä.

Monessa muussa maassa villimpiä ovat sekä väitteet että tuotteet. Ravintolisiä saati lääkkeitä ei kannatakaan tuoda matkamuistoksi tai tilata netistä muualta kuin laillisista apteekeista.

Ramin konditoriaan kuulolle tullutta yleisöä kiinnosti myös villikasvien käyttö ravinnoksi. – Siankärsämö ja mesiangervo ovat erittäin hyviä, maitohorsma käy melkein parsasta ja nokkonen on myös hyvä rohdoskasvi, Lahtela-Kakkonen neuvoi.

Pitkä valoisa kesä kannattaa hänen mukaansa käyttää hyväksi myös kasvattamalla itse yrttejä. – Esimerkiksi situunamelissan lehtiin kertyy täällä enemmän vaikuttavia aineita kuin esimerkiksi Unkarissa, jossa valoisa aika kesällä on lyhyempi.

Itä-Suomen yliopisto järjestää Cafe Smart -tiedekahviloita vuorotellen Kuopiossa ja Joensuussa. Seuraavan kerran tilaisuus on 25.4.2018 Joensuussa ja aiheena Tutkimustiedosta apua terveyden ja kunnon kohentamiseen. Tulevaan ohjelmaan voi tutustua osoitteessa https://www.uef.fi/web/cafesmart

Teksti Ulla Kaltiala Kuvat Sipho Johannes Zulu