Takaisin

Lonkan tekonivelleikkauksen toteutus vaikuttaa komplikaatioriskiin

Väitös ortopedian alalta

Väittelijä: LL Simo Miettinen

Aika ja paikka: 04.05.2018 klo 12, Auditorio 2, Opetusrakennus, Kuopion yliopistollinen sairaala

Lääketieteen lisensiaatti Simo Miettinen vertaili väitöstutkimuksessaan kahden lonkan tekoniveltyypin leikkaustuloksia. Tutkimus osoitti, että potilaskohtaisilla tekijöillä on vain vähän vaikutusta yleisimpien komplikaatioiden esiintyvyyteen. Eniten niiden esiintyvyyteen vaikuttavat toimenpidekohtaiset tekijät, kuten kirurginen avaus ja tekniikka.

Lonkan tekonivelleikkauksen tavoitteena on hoitaa lonkan nivelrikon aiheuttamaa kipua sekä palauttaa kuluneen nivelen toiminta. Lääketieteen lisensiaatti Simo Miettisen väitöstutkimuksessa selvitettiin kahden eri tekoniveltyypin, suurinuppisten sementittömien metalli-metalli-liukupintaisten lonkan varrellisten tekonivelten ja pinnoitetekonivelten leikkaustuloksia ja komplikaatioita usean vuoden seuranta-ajalla. Tarkastelun kohteena olivat keskeiset ongelma-alueet eli tekoniveltä ympäröivän luun murtumat, kuppikomponentin varhaiset irtoamiset ja tekonivelen sijoiltaanmenot.

Nykyiset lonkan tekonivelet ovat vuosikymmenten kehitystyön tulosta. Ensimmäiset nykyisenkaltaiset lonkan kokotekonivelet otettiin käyttöön 1960-luvun alkupuolella. Monia erilaisia varsi, kuppi ja liukupari -yhdistelmiä on tutkittu ja kokeiltu viime vuosikymmenten aikana vaihtelevalla menestyksellä. 2000-luvun alkupuolella metalli-metalli-liukupintaiset tekonivelet olivat suosittuja vaihtoehtoja perinteiselle varrelliselle tekonivelelle, koska tulokset olivat leikkauksen varhaisvaiheen seurannassa pääasiassa hyviä. Metalli-metalli-liukupintoihin havaittiin kuitenkin liittyvän merkittäviä ongelmia, kuten kudosmuutoksia, ja 2010-luvun alkupuolella niiden käyttö suositeltiin lopetettavaksi kokonaan. Nykyisin käytetään perinteisiä varrellisia tekoniveliä, jotka ovat joko sementittömiä tai sementtikiinnitteisiä varsi- ja kuppikomponentin osalta. Liukupintapareina nykyisin ovat käytössä metalli-muovi, keraami-muovi ja keraami-keraami. Nykyiset käytetyt nuppikoot ovat tyypillisesti läpimitaltaan 32–36 mm, kun metalli-metalli-liukupinnoilla nuppikoot olivat tyypillisesti vähintään 38 mm.

Tutkimusaineisto koostui kolmen yliopistollisen sairaalan vuosina 2004-2009 leikatuista 4038 lonkan kokotekonivelestä. Tästä aineistosta tehtiin tarkempia tutkimusanalyyseja. 3860 tekoniveltä käsittäneestä tutkimusaineistosta havaittiin, että leikkauksenaikaisia komplikaatioita ilmeni suurinuppisilla varrellisilla kokotekonivelillä 5,5 prosentilla eli enemmän kuin pinnoitetekonivelillä, joihin liittyi komplikaatioita 2,4 prosentilla. Leikkausta seuraavina vuosina pinnoitetekonivelen saaneista potilaista 6,3 prosenttia ja varrellisen tekonivelen saaneista 4,5 prosenttia joutui uusintaleikkaukseen.

Leikkauksenaikaisia reisiluun yläosan murtumia todettiin 3207 tekonivelen aineistossa 3,7 prosentilla. Altistavaksi tekijäksi osoittautuivat Hardinge-tyyppinen kirurginen avaus, osteoporoottinen reisiluun yläosan rakennetyyppi sekä tavanomaisesta poikkeava, ahdas reisiluun yläosan ydinkanava.

Lonkan tekonivelen kuppiosan varhaisia irtoamisia todettiin 4043 tekonivelen aineistossa yhdellä prosentilla. Tästä johtuva uusintaleikkaus suoritettiin keskimäärin 1,2 vuoden kuluttua ensileikkauksesta ja suurin osa eli 75 prosenttia kuppikomponentin irtoamisista todettiin alle kahden vuoden kuluttua ensileikkauksesta. Altistavana tekijänä kuppikomponentin irtoamiselle todettiin tietty lonkkamaljakon tyyppi sekä komponentin asemointi siten, että se kallistuu vaakasuuntaan keskimääräistä enemmän ja kallistuskulma eteenpäin on keskimääräistä pienempi.

Lonkan tekonivelen sijoiltaanmenoja todettiin 3207 tekonivelen aineistossa  varrellisilla tekonivelillä 0,8 prosentilla ja pinnoitetekonivelillä 0,7 prosentilla. Sijoiltaanmenolle altistavaksi tekijäksi todettiin alle 38 millimetrin nuppikoko sekä kuppikomponentin keskimääräistä pienempi kallistuskulma eteenpäin.

Tutkimustulokset antavat käytännön ortopedian kannalta hyödyllistä lisätietoa sementittömän lonkan kokotekonivelen toimivuudesta ja sen käyttöön liittyvistä riskeistä.

Lääketieteen lisensiaatti Simo Miettisen väitöskirja Results and complications of large diameter head cementless metal-on-metal total hip arthroplasty and hip resurfacing arthroplasty tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Juhana Leppilahti Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Kröger Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/webclient/catalog/UEF+kuvahakemisto/content/view/records=12940