Takaisin

Liikunta ja hyvä kunto parantavat lasten sydämen säätelyjärjestelmän toimintaa

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsaampi liikunta on yhteydessä parempaan sydämen säätelyjärjestelmän toimintaan alakouluikäisillä lapsilla. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin sydämen säätelyjärjestelmän toiminta paremmaksi tytöillä, joille kertyi vähemmän liikkumatonta aikaa, ja pojilla, joilla oli parempi kestävyyskunto. Itä-Suomen yliopistossa käynnissä olevaan Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen perustuvat tulokset julkaistiin European Journal of Applied Physiology -lehdessä.

Verenkiertoelinsairaudet ovat merkittävä taakka yksittäisille ihmisille, kansanterveydelle ja kansantaloudelle. Nämä sairaudet alkavat kehittyä jo lapsuusiässä, mutta liikunnalla voidaan ehkäistä tai siirtää niiden kehittymistä. Liikunnan myönteisiä vaikutuksia selittävät mekanismit ovat osin hämärän peitossa. Sydämen ja muun verenkiertoelimistön toiminnan säätelyyn osallistuvan autonomisen hermoston toiminnan muutokset voivat selittää liikunnan myönteisiä vaikutuksia, mutta lapsilla tätä ei ole tutkittu juuri lainkaan.

Nyt julkaistuun tutkimukseen osallistui yhteensä 377 kuopiolaista 6-9-vuotiasta lasta. Sydämen autonomisen hermoston välittämää säätelyä tutkittiin sykevälivaihtelun avulla, liikuntaa ja fyysisesti passiivisena vietetyn ajan määrää mitattiin yhdistetyllä liike- ja sykemittarilla ja kestävyyskuntoa tutkittiin maksimaalisella polkupyöräergometritestillä. Tilastollisissa analyyseissä otettiin huomioon lapsen kypsyystaso, kehon rasvaprosentti, vyötärönympärys, paastoverensokeri, veren rasva-arvot ja verenpaine.

Lapsilla, jotka liikkuivat enemmän ja viettivät vähemmän aikaa fyysisesti passiivisina ja joilla oli parempi kestävyyskunto, oli suurempi sykevälivaihtelu, mikä kertoo paremmasta sydämen autonomisen hermoston säätelystä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erityisesti runsaampi rasittava liikunta oli yhteydessä parempaan sydämen autonomisen hermoston toimintaan. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että pojilla hyvä kestävyyskunto oli jopa tärkeämpi sydämen autonomisen hermoston toimintaa parantava tekijä kuin rasittava liikunta. Tytöillä puolestaan vähäisempi liikkumatta vietetty aika oli keskeisin parempaan sydämen säätelyjärjestelmän toimintaan liittyvä tekijä.

- Tulokset ovat uusia ja arvokkaita, sillä pystyimme tutkimaan liikunnan ohella myös liikkumattomuuden, kestävyyskunnon ja muiden kardiometabolisten riskitekijöiden yhteyksiä sydämen säätelyjärjestelmän toimintaan lapsilla, toteaa lääketieteen tohtori Aapo Veijalainen Itä-Suomen yliopistosta.

Tämän tutkimuksen tulosten mukaan liikunnallinen elämäntapa ja parempi kestävyyskunto ovat muista perinteisistä verenkertoelinsairauksien vaaratekijöistä riippumattomia sydänterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Kaikki keinot lasten liikunnan edistämiseksi tulisi ottaa käyttöön verenkiertoelinsairauksien puhkeamisen ehkäisemiseksi.

Lisätietoja: Aapo Veijalainen, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö

veijalai (a) uef.fi

+358 409373828

Tutkimusartikkelin tiedot: https://doi.org/10.1007/s00421-019-04231-5

Alla infogrammi tuloksista. Suurenna klikkaamalla!