Takaisin

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä merkittävästi enemmän työuupumusta kuin kollegoillaan – johtamistyyli avaintekijä työhyvinvointiin

Väitös sosiaalityön alalta

Väittelijä: YTM Andreas Baldschun

Väitösaika ja -paikka: 28.9. klo 12, Tietoteknian auditorio TTA, Kuopion kampus

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä esiintyi merkittävästi enemmän työuupumusta ja sekundääritraumatisoitumista verrattuna niihin sosiaalityöntekijöihin, joiden työhön ei kuulunut lastensuojelutehtäviä, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava YTM Andreas Baldschunin väitöstutkimus. Eri sosiaalityöntekijäryhmien kokonaistyöhyvinvointi, yleinen terveydentila ja myötätuntotyytyväisyys olivat kuitenkin samaa tasoa. Tutkimuksen perusteella korkean työhyvinvoinnin merkittävimmät tekijät liittyvät työpaikan muutosten hyväksymiseen, oman työajan hallinnointiin, hyvään yhteishenkeen sekä mahdollisuuteen osallistua työhön liittyviin päätöksiin. Esimiehet toimivat näiden tekijöiden tärkeänä välittäjänä organisaation ja työntekijän välillä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 1 220 sosiaalialan työntekijää. Väitöstutkimus osoittaa, että työnantajan ja työntekijän välisen yhteistyön merkitys on suuri sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin rakennetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen perusteella lastensuojeluun liittyvät moninaiset ja vaativat henkiset haasteet ovat työhön liittyvän ahdistuksen pääasiallinen lähde.

Työhön liittyvä ahdistus ja sen vaikutus työntekijöihin on sosiaalialalla kasvava ongelma Sosiaalityöntekijät ovat työn erityisluonteen vuoksi merkittävän haavoittuvaisia työstä nousevalle ahdistukselle. Yhteiskunnan korkeat odotukset, esimiesten luoma onnistumispaine sekä työskentely kasvokkain asiakkaiden kanssa ovat sosiaalityöntekijöiden työuupumisen pääsyitä. Väitöskirjassa tutkittiin sosiaalityön työolosuhteita ja työssä kuormittumisen ennaltaehkäisyä sekä työhyvinvoinnin ylläpitoa.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan olettaa, että sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin kohoaminen nostaa myös sosiaalityön laatua.

Yhteiskunnan muutokset sekä sitä kautta työelämän muutokset – Suomessa erityisesti ajankohtainen julkisen sektorin valtava kansallinen ja kunnallinen uudelleenjärjestely – aiheuttavat sosiaalityöntekijöissä turvattomuutta. Uusimmissa työperäistä stressi- ja ristiriitakokemuksia tarkastelevissa vertailututkimuksissa Suomessa toimivilla sosiaalityöntekijöillä havaittiin muita Pohjoismaita huonompia tuloksia. Ammattilaisten on kuitenkin kaikista haasteista huolimatta pystyttävä keskittymään lasten hyvinvointiin. Työhön liittyvästä uupumuksesta johtuen työntekijöiden poissaolot ja vaihtuvuus ovat suhteettoman korkeita. Tilanne aiheuttaa kustannuksia niin työnantajille kuin yhteiskunnalle.

Väitöstutkimuksessa huomioitiin julkisen sektorin uudelleenjärjestelyn haasteet sekä tämänhetkinen resurssipula. Tutkimus tarjoaa perusteellisen teoreettisen ja empiirisen mallin, mikä selittää peruselementtien keskinäisen riippuvuuden oleellisissa tekijöissä niin työnantajan kuin työntekijänkin näkökulmista. Tutkimustuloksissa työhyvinvointia kuvataan moniulotteisella mallilla, joka sisältää kuusi työhyvinvoinnin ulottuvuutta; affektiivinen, sosiaalinen, kognitiivinen, ammatillinen sekä henkilökohtainen ja psykosomaattinen hyvinvointi.  Nämä ulottuvuudet sisältävät sekä organisatorisia että yksilöllisiä tekijöitä. Tutkimus antaa ensimmäistä kertaa sosiaalialalle kohdennetun teoreettisen ja empiirisen perustan sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnista.

Väitöstutkimuksen tuloksia ja päätelmiä voidaan hyödyntää julkisen sektorin uudistamishankkeessa, erityisesti sosiaalipalveluissa. Lisäksi työhyvinvoinnin teoria tulisi sisällyttää sosiaalityön koulutusohjelmaan, jotta sosiaalityön työntekijät valmistautuisivat mahdollisimman hyvin jokapäiväisiin työelämän haasteisiin.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Andreas Baldschunin sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja ”The Occupational Well-being of Child Protection Social Workers: Theoretical Conceptualization and Empirical Investigations Among Finnish Statutory Social Workers” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pia Tham Gävlen yliopistosta sekä kustoksena professori Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva löytyy osoitteesta http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/15205?encoding=UTF-8