Takaisin

Lapset yhteisön muutostekijöinä – CASC-toimintamalli tähtää yhteisön muutokseen käyttäen apunaan tieto- ja viestintätekniikkaa

Väitös kasvatustieteen alalta
Väittelijä: FM Amit Roy
Aika ja paikka: 28.6. klo 12.00, auditorio F100, Futura-rakennus, Joensuun kampus

Ihminen on toimillaan horjuttanut luonnon ja yhteiskunnan kestokykyä aiheuttamalla ilmastonmuutoksen ja elämäntapasairauksien kaltaisia ongelmia. Näiden alkusyynä eivät kuitenkaan ole kestämättömään kehitykseen johtavat toimenpiteet vaan kestävän kehityksen vastaiset ajatusmallit – ajatuksemme ovatkin se perusta, josta toimintamme ja käyttäytymisemme saa alkunsa. Kasvatuksen keinoin tapaamme ajatella ja käyttäytyä voidaan muuntaa. Kestävään kehitykseen tähtäävän kasvatuksen tavoitteena on muuttaa yksittäisen oppijan ajatuksia sekä havainnointitapaa ja siten myös yhteisöä. Eri puolilla maailmaa kasvattajien olisi kyettävä ratkaisemaan, miten kestävää kehitystä vahvistava muutoshakuinen kasvatus olisi toteutettava. Tehtävän vaikeutta lisää, jos opettajat eivät itsekään tiedä, mistä kestävässä kehityksessä on oikeastaan kysymys. Etenkin kehittyvissä maissa on usein niin, että oppilaiden lisäksi myös opettajat kaipaavat tietojensa ja taitojensa täydentämistä.

Filosofian maisteri Amit Roy esittelee väitöstutkimuksessaan kehittämänsä pedagogisen CASC-toimintakehyksen (Children as Agents of Social Change), jossa oppilaat toimivat kestävää kehitystä koskevan tiedon levittäjinä omissa yhteisöissään edistäen näin vallitsevien uskomusten ja käytänteiden muuttamista. CASC-toimintakokonaisuuden valmisteluvaiheessa intervention vastuuhenkilö kokoaa yhdessä asiantuntijoiden kanssa opaskirjasen ja videotallenteita sisältävän materiaalipaketin, johon oppilaat ja opettaja voivat yhdessä perehtyä. Lisäksi interventiossa hyödynnetään helposti saatavilla olevaa ja käyttökustannuksiltaan edullista tieto- ja viestintätekniikkaa, jonka avulla luodaan keskusteluyhteys oppilaiden ja kestävän kehityksen asiantuntijoiden välille. Lähestymistavassa yhdistyvät tiedon levittäminen ja ongelmalähtöinen oppiminen.

Väitöskirjatutkimuksessa CASC-mallin pohjalta toteutettiin kaksi kehittyvien maiden oppilaitoksissa tehtyä empiiristä tutkimusta. Tansaniassa toimeenpantu interventio liittyi luonnonympäristön tuhoutumiseen ja siten ekologisesti kestävään kehitykseen. Intiassa puolestaan teemana oli sosiaalisesti kestävä kehitys ja erityisesti päihteiden liiallisesta käytöstä aiheutuvat haitat niin yksilöille kuin koko yhteisöllekin. Tansanian interventiossa ongelmalähtöisen opiskelun aiheena oli ihmisten sytyttämistä metsäpaloista aiheutuvat tuhot Morogoron alueella. Ratkaisuja pohtiessaan oppilaat olivat viestintäteknologian avulla yhteydessä paikallisten metsäviranomaisten kanssa. Intian tapauksessa oppilaat johdatettiin pohtimaan ratkaisuehdotuksia Punjabin osavaltiossa nopeasti lisääntyneen alkoholinkulutuksen aiheuttamiin ongelmiin. Tällä kertaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä monipuolistettiin siten, että ongelmaa ratkoessaan oppilaat saattoivat olla keskusteluyhteydessä eri aloja edustavien asiantuntijoiden kanssa.

Molemmissa tutkimuksissa oli interventioryhmien lisäksi kontrolliryhmät ja tietoa molemmista ryhmistä koottiin kyselyillä niin interventiota ennen kuin sen jälkeenkin. Lisäksi opettajia haastateltiin. Aineiston perusteella molempiin interventioihin osallistuneilla oppilailla oli jo jonkinmoinen ennakkokäsitys käsiteltävästä aiheesta. Intervention myötä niin oppilaiden kuin opettajienkin osaaminen kuitenkin lisääntyi ja tarkentui selvästi, mikä näkyy erityisen hyvin oppilaiden valmiudessa tarttua toimeen ongelmien ratkaisemiseksi. Tansaniassa oppilaat istuttivat puita, poistivat paloherkkää pensaikkoa asutuksen läheltä ja levittivät omaksumiaan tietoja metsäpalojen haitoista lähiseudun asukkaille. Intiassa oppilaat perehtyivät alkoholin vaikutuksia koskevaan tieteelliseen tietoon, minkä seurauksena he alkoivat suhtautua kriittisesti alkoholimyönteisyyttä lisääviin tekijöihin, kuten urheilutähtien käyttöön mainonnassa. Usko omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteisön asioihin lisääntyi etenkin niillä lapsilla, jotka olivat lähtöisin vähävaraisista perheistä. Interventioon osallistuneiden koulujen johto ei antanut oppilaiden toteuttaa projektejaan koulun ulkopuolelle. Tästä huolimatta jotkut oppilaat halusivat oma-aloitteisesti jakaa saamaansa tietoutta naapureidensa ja sukulaistensa kanssa.

Molemmissa maissa interventioihin osallistuneet opettajat pitivät CASC-lähestymistapaa toimivana ja katsoivat sen palvelevan yhtä hyvin oppilaiden kuin opettajienkin tiedontarpeita. CASC-interventiossa lähtöajatuksena on, että muutoshakuinen kasvatus kohti kestävää kehitystä antaa lapsille ja nuorille valmiuden irtautua vallalla olevista kestämättömistä ajatusmalleista. Näin heistä voi kehittyä yhteisönsä muutostekijöitä.

FM Amit Royn väitöskirja Children As Agents of Social Change – An ICT supported pedagogical framework to provide transformative education for sustainability tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Eila Jeronen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Tuula Keinonen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/16712?encoding=UTF-8