Takaisin

Kunniatohtori palasi Joensuuhun

Alkuviikosta Itä-Suomen yliopistossa vieraili Erasmus-vaihdon kautta professori Martin Tamcke Göttingenistä, Saksasta. Tamcke on Georg August -yliopiston ekumeenisen teologian professori. Hän on suuntautunut idän kirkkojen tutkimukseen, orientaaliseen kirkkohistoriaan sekä Lähi- ja Keski-idän lähetyshistoriaan. Tamcke promovoitiin vuonna 2009 Joensuun yliopiston teologian kunniatohtoriksi.

– Joensuu on ollut minulle läheinen paikka jo viime vuosisadalla. Tänne on aina mukava palata, ja täällä olevat kollegat ovat ystäviäni, Tamcke summasi vierailullaan.

Sittemmin hänet on promovoitu Joensuun yliopiston lisäksi kunniatohtoriksi myös Åbo Akademissa, Sibiu/Hermannstadtissa Romaniassa sekä Kottayamissa Intiassa.

– Mutta Joensuu on ensirakkauteni! Toki arvostan paljon muitakin nimityksiä, mutta kuten elämässä muutenkin, ensirakkaus tuntuu kaikkein merkittävimmältä ja parhaimmalta. Sitä ei voi verrata muihin, Tamcke kertoo hymyillen.

Lisäksi oman puun, ruotsinpihlajan, istuttaminen tohtoripromootion yhteydessä teki vaikutuksen.

– Olen ollut useassa tohtoripromootiossa mukana, mutta missään muualla ei ole tällaista käytäntöä. Se oli mieleenpainuvaa. Haluankin vierailuni yhteydessä käydä katsomassa, miten istuttamani puu nyt voi.

Erilaisuutta on siedettävä

Tamcken tutkimuksellisiin painopisteisiin kuuluvat kristillis-islamilainen dialogi, Syyrian kirkkohistoria sekä länsimais-itämainen vuorovaikutus. Hänellä on monia alaansa liittyviä asiantuntijatehtäviä Saksan evankelisen kirkon (EKD) piirissä.

Tamcke pitää aktiivisesti yhteyttä suomalaisiin teologeihin. Itä-Suomen yliopiston kollegojen mukaan hän on osoittanut vuosien saatossa jatkuvasti suurta kiinnostusta Joensuun yliopiston, sittemmin Itä-Suomen yliopiston läntisen ja ortodoksisen teologian koulutusta kohtaan. Hän on myös tehnyt sitä tunnetuksi erilaisissa yhteyksissä.

– Erityisesti muistan lämmöllä aikaa, jolloin pääsin tutustumaan ortodoksiseen seminaariin ja sen opiskelijoihin. Meillä oli paljon hyviä keskusteluita, ja moni opiskelijoista pitää minuun yhteyttä yhä.

Tamcke kertoo olevansa vaikuttunut siitä, miten syvällisiä suomalaiset teologian opiskelijat ovat.

– He eivät tyydy pintaraapaisuun, vaan haluavat kaivautua aiheisiin syvemmälle.

Professorin mukaan on harmi, ettei linkki Suomen ja Saksan välillä ole niin vahva kuin aiemmin.

– Näyttää siltä, että täältä lähdetään opiskelemaan ja tekemään tutkimusta ennemmin englanninkielisiin maihin. Se on toki kielen kannalta ymmärrettävää, mutta harmillista.

Oman kotimaansa tilannetta Tamcke sivuaa puhuessaan kirkon ja yhteiskunnan välisestä suhteesta.

– Vaikka ehkä mediassa vähemmistön ääni kuuluu nykyisin kovempana, on suurin osa saksalaisista yhä sitä mieltä, että kirkon on oltava yhteiskuntamme keskiössä. Se asenne ei ole siis juurikaan muuttunut.

Tosin yhteiskunnat muuttuvat Euroopassakin yhä monikulttuurisempaan suuntaan. Tamcke haluaa myös muistuttaa, että erilaisuutta on pystyttävä sietämään. Häntä harmittaa esimerkiksi se, että Ranskassa kaikki uskonnollisuuteen viittaavat merkit ja symbolit halutaan järjestelmällisesti hävittää.

– Nykypäivänä kulttuurien kirjo näkyy kaikkialla. Jos haluamme lähteä poistamaan erilaisuuden merkkejä tai ääniä, olemme aivan väärällä tiellä.