Takaisin

Kuljetinproteiineja hyödyntävillä aihiolääkkeillä lääkeaineet tehokkaammin aivoihin

Väitös farmasian alalta

Väittelijä: MSc Elena Puris

Aika ja paikka: 23.8.2019 klo 12, Mediteknia MD100, Kuopion kampus

Lääkeaineiden pääsyä aivoihin voidaan parantaa aihiolääkkeillä, jotka hyödyntävät veri-aivoesteellä ilmentyviä kuljetinproteiineja. Master of Science Elena Puris selvitti väitöstutkimuksessaan kuljetinproteiineja hyödyntävien aihiolääkkeiden tehoa lääkeaineiden kohdentamisessa aivojen parenkymaalisiin soluihin. Väitöskirja esittelee myös kuljetinproteiineja hyödyntävien aihiolääkkeiden prekliinisen kehitysmenetelmän.

Keskushermoston sairaudet kuten hermoston rappeumataudit ja aivokasvaimet ovat kasvava ongelma maailmanlaajuisesti. Merkittävin yksittäinen syy tehokkaiden keskushermostolääkkeiden puuttumiselle on lääkeaineiden heikko kulkeutuminen aivoja suojaavan veri-aivo-esteen läpi. Sen vuoksi onkin kehitetty aihiolääkkeitä, jotka voivat hyödyntää veri-aivo-esteellä ja aivojen parenkymaalisissa soluissa ilmentyviä kuljetinproteiineja, kuten L-tyypin aminohappo-transportteria 1 (LAT1).

Elena Purisin väitöstutkimuksessa selvitettiin valituista lääkeaineista valmistettujen LAT1:ä hyödyntävien aihiolääkkeiden kohdentumista aivoihin sekä solunsisäiseen tilaan aivoissa. Tutkimuksen avulla voitiin järjestelmällisesti osoittaa, että LAT1-aihiolääkkeillä voidaan parantaa lääkeaineiden kohdentumista aivoihin sekä kulkeutumista veri-aivo-esteen läpi. Työssä löydettiin ne molekyylin rakenteelliset ominaisuudet, joiden avulla aihiolääkkeet pystyivät hyödyntämään LAT1:ä. Samoihin tuloksiin päädyttiin kahdella tutkitulla aineella, ketoprofeenilla ja ferulahapolla. Ketoprofeenin LAT1-aihiolääkellä voitiin myös osoittaa sen ketoprofeenia tehokkaampi jakautuminen aivojen parenkymaalisiin soluihin, missä ketoprofeenin kohdeproteeiini puolestaan sijaitsee. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että LAT1:ä hyödyntävien aihiolääkkeiden käyttö ei vaikutta LAT1:n normaaliin fysiologiseen tilaan, sen ilmentymiseen tai toimintaan millään tavalla.

Väitöskirja myös esittelee prekliinisen kuljetinproteiineja hyödyntävien aihiolääkkeiden kehitysmenetelmän, jota voidaan käyttää muidenkin kuljetinproteiinien kuin LAT1:n hyödyntämiseen, jotta lääkeaineiden kulkeutumista ja kohdentumista aivojen solunsisäiseen tilaan voitaisiin tulevaisuudessa parantaa.

Master of Science Elena Purisin väitöskirja Pharmacokinetic concepts in drug delivery to the brain via transporter-mediated prodrug approach (Aivoihin kohdennettujen kuljettajaproteiinia hyödyntävien aihiolääkkeiden farmakokinetiikka) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Kristiina Huttunen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.