Takaisin

Korkealaatuisen syötävän hyönteisen kasvattamisen perusedellytykset selvitetty

Väitös ympäristö- ja biotieteiden alalta
Väittelijä: FM Vilma J. Lehtovaara
Aika ja paikka: 4.10.2019 klo 12, N100, Natura, Joensuun kampus

Ruspolia differens -hepokatti on merkittävä syötävä hyönteislaji Itä-Afrikassa, erityisesti Ugandassa, mutta sen käyttö perustuu täysin luonnon populaatioista keräämiseen. Lajin perusbiologiasta ja kasvatuksen edellytyksistä on ollut hyvin vähän tietoa. Filosofian maisteri Vilma Lehtovaaran väitöskirjassa on selvitetty peruskasvatusolosuhteita ja samalla osoitettu, että lajia on mahdollista kasvattaa laboratorio-olosuhteissa. Tutkimus luo pohjan, joka voi tulevaisuudessa mahdollistaa tämän hepokattilajin laajamittaisen massakasvatuksen ravintokäyttöön.

Hyönteisten syönti on yleistä maailmalla, mutta käyttö perustuu useimmiten luonnosta keräämiseen.  Ugandassa tärkeän syötävän hyönteislajin Ruspolia differens -hepokatin (Orthoptera: Tettigoniidae) hyödyntäminen perustuu luonnosta keräämiseen kahden parveilukauden aikana. Kerääminen on tehostunut samaan aikaan kun maankäytön muutokset ja ylilaidunnus hävittävät lajin luontaisia lisääntymisalueita. Laji on tärkeä osa maan kulttuuriperintöä ja osittain jopa ruokaturvaa. Lajia pidetään suurena herkkuna ja parveilukausien aikana sen kilohinta on jopa vuohenlihaa kalliimpaa. Sen vuoksi olisikin tarve kehittää kasvatusmenetelmä, jolla voitaisiin vähentää keräämisen aiheuttamaa painetta luonnon populaatioille, ja toisaalta tarjota ympärivuotinen saatavuus.

Tutkimuksessa selvitettiin perusedellytyksiä lajin kasvattamiselle. Kasvattamisen kannalta on tärkeää ymmärtää kasvatuslämpötilan vaikutus lajin kasvuun ja kehitykseen, sekä valita mahdollisimman suuri kasvatustiheys, kuitenkin niin että kuolleisuus olisi mahdollisimman pieni. Jatkuvien sukupolvien takaamiseksi tulisi myös löytää helposti käsiteltävä muninta-alusta, johon naaraat munivat, ja josta nymfien kuoriutumisprosentti on suuri. Tutkimuksessa testattiin myös, miten annettu ravinto vaikuttaa hyönteisen rasvahappokoostumukseen. Hyönteiset mielletään hyviksi proteiininlähteiksi, mutta osa lajeista voi sisältää jopa 60 prosenttia rasvaa. Tutkimuksessa havaittiin, että lisäämällä ravintoon ihmiselle välttämättömien rasvahappojen lähteitä, voidaan tämän hepokattilajin rasvahappokoostumusta muokata merkittävästi ihmisen terveydelle suotuisammaksi.

Tutkimuksessa todettiin, että lajille sopiva kasvatuslämpötila on 28-31 celsiusastetta, ja kasvattamalla hyönteistä vielä noin viikon aikuistumisen jälkeen, yksilöiden paino voi nousta jopa 50 prosenttia. Kasvatustiheyttä testattiin nuorten nymfien osalta ja havaittiin, että ensimmäisten viikkojen aikana 36 nymfiä litrassa takaa kohtuullisen selviytymisen. Lupaavaksi muninta-alustaksi osoittautui laskostettu muoviliina, jossa on lyhytnukkainen tekokuitu toisella puolella.

Väitöskirja perustuu Itä-Suomen yliopistolla tehtyihin laboratoriokasvatuksiin, sekä Ugandassa suoritettuun kokeeseen. Tutkimusta tehtiin yhteistyössä ugandalaisen Makereren yliopiston kanssa. Tutkimuksessa tuotettiin uutta tietoa merkittävästä syötävästä hyönteislajista kasvatusnäkökulmasta. Tutkimuksella on kansainvälistä painoarvoa, sillä kasvava hyönteisteollisuus etsii uusia potentiaalisia hyönteislajeja, mutta lajin kasvattaminen voisi myös lisätä ruokaturvaa ja tuoda lisätienestiä perheille Ugandan maaseudulla.

FM Vilma J. Lehtovaaran ympäristö- ja biotieteiden alaan kuuluva väitöskirja Mass production of the edible long-horned grasshopper Ruspolia differens (Orthoptera: Tettigoniidae) - Investigation of the basic parameters of rearing (Kohti Ruspolia differens -hepokatin massakasvatusta - kasvatuksen perusteet) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii tutkimusprofessori Jarkko Niemi Luonnonvarakeskuksesta ja kustoksena professori Heikki Roininen Itä-Suomen yliopistosta.