Takaisin

Konkari ja noviisi

Sveitsiläiselle Laura Inglinille Suomi on tuttu maa jo ennestään. Marokkolaiselle Basma Chlaihanille UEF Summer School oli ensikosketus Suomeen ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään.

– Teidän koulutusjärjestelmänne on hämmästyttävä. Täällä esimerkiksi keskitytään kehittämään kriittistä ajattelua ja taitoja, joista on hyötyä valmistumisen jälkeen. Kotiyliopistossani opiskellaan enemmän kokeita varten ja unohdetaan opitut asiat nopeasti, Etelä-Koreassa opiskeleva Chlaihani pohti kaksiviikkoisen opiskelurupeaman jälkeen.

Laura Inglin kävi Kuopiossa ensimmäisen kerran jo tammikuussa. Majapaikka ja uusia tuttavia löytyi sohvasurfaajien verkoston kautta. Basma Chlaihani puolestaan haluaa myös tulevaisuudessa tulla opiskelemaan Suomeen joko yksittäiselle kurssille tai vaihto-opiskelijaksi.

Hän osallistui elokuussa yhdessä 200 muun opiskelijan kanssa toista kertaa järjestettyyn Itä-Suomen yliopiston kesäkouluun. Yli 30 maasta tullut kansainvälinen opiskelijajoukko loi hedelmällisen maaperän keskustelulle.

– Opin kesäkoulun aikana paljon muista maista. Kävimme läpi myös paljon esimerkkejä Suomesta. Kansanterveyden alueella suomalainen järjestelmä on erittäin innovatiivinen. Mietitään vaikka Pohjois-Karjala-projektia. Opiskelu oli innostavaa ja sainkin paljon uusia ajatuksia, iloitsi puolestaan Inglin.

Myös Chlaihanin mielestä opiskeluympäristö kesäkoulussa oli todella innostava. Etelä-Koreassa varhaiskasvatuksen opinnoissa korostuvat hänen mukaansa paikallinen ja yhdysvaltalainen näkökulma.

– Pääsemme harvoin näkemään, mitä muissa maissa tehdään. Täällä opettajien kulttuurinen ja akateeminen tausta olivat erilaisia. Kun myös opiskelijat tulivat eri maista, ja heillä on erilaista työkokemusta takanaan, oli opiskeluympäristö todella rikastuttava.

Siirtolaisuutta ja kansanterveyttä

Chlaihani opiskeli Suomessa International Migration Studies in Child, Youth and Family Welfare -kurssilla. Hän etsi keväällä tietoa Euroopassa järjestettävistä yliopistojen kesäkusseista, joiden aihepiiri liittyisi lapsiin.

– Löysin kaksi kurssia, molemmat Itä-Suomen yliopistosta. Siirtolaisuus oli aiheena kiinnostava, sillä olen aloittamassa opinnäytetyön, jossa aiheena on lapset ja siirtolaisuus. Sain kesäkurssilta taustatietoa esimerkiksi opinnäytetyössä tehtävän kyselyn rakentamiseksi.

Kansanterveystieteen kesäkurssille osallistunut Inglin on jatkamassa opintojaan Suomessa Public Health -maisteriohjelmassa. Hänen isällään on suomalaiset sukujuuret, joten tunnesiteiden vuoksi Suomi tuntui hyvältä opiskelumaalta.

– Lisäksi suomalainen terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmä ovat erinomaisia. Kesäkouluun osallistuin, koska halusin saada tietoa yliopistosta ja Kuopiosta.

Inglin odottaakin opintojen alkamista innolla. Kahden viikon aikana hän sai ensikosketuksen tulevien opintojen sisältöihin ja tutustui opettajiin.

Kirpputoreja ja mökkielämää

Akateemisten opintojen lisäksi kesäkoulussa oli tarjolla monipuolista vapaa-ajanohjelmaa, joissa paitsi kampuskaupungit, myös suomalainen kulttuuri ja kansainväliset opiskelijakaverit tulivat tutuiksi. Chlaihania yhteinen ohjelma rohkaisi tutustumaan Kuopioon omin päin.

– Kuopio on pieni, kodikas ja aito kaupunki kiireiseen ja ruuhkaiseen Helsinkiin verrattuna. Kuljin pitkiä matkoja jalkaisin ja nautin maisemien sekä leikkivien lasten katsomisesta. Pidin myös kaupungin vanhoista paikoista sekä kirpputoreista, jollaisia ei löydy Etelä-Koreasta.

Inglin nautti suomalaisesta luonnosta muun muassa Neulamäen lenkkipoluilla.

– Kesken juoksulenkin pystyin käymään uimassa, sillä järvi oli lähellä. Matkalla oli usein pysähdyttävä poimimaan marjoja, joita kasvoi kaikkialla.

Inglin ehti piipahtamaan myös suomalaisten tuttaviensa kesämökillä ja tekemään tyypillisiä suomalaisia mökkipuuhia. Talveksi hänellä on taskussaan jo paikallisen avantouintiseuran jäsenkortti, joten hyiset talviset uimavedet odottavat.

– Se on hyvää vastalääkettä stressiin, Inglin naurahtaa.

Kasvua näkyvssä

Toista kertaa järjestettyyn Itä-Suomen yliopiston kesäkouluun osallistui tänä vuonna noin puolet enemmän opiskelijoita kuin viime kesänä.

– Kesäkoululle on selkeästi kysyntää ja kasvua on vielä näkyvissä, kesäkoulun koordinaattori Merja Kuokkanen arvioi.

Merja Kuokkanen iloitsi kesäkoulun kasvavista opiskelijamääristä.

Suurin osa kesäkoulun opiskelijoista tulee yliopiston eri maisteriohjelmista. Myös muualta tulevien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt. Kesäkouluun osallistuu myös yliopiston omia suomenkielisiä tutkinto-opiskelijoita.

– Heille kesäkoulun englanninkieliset kurssit ja kansainvälinen ilmapiiri antavat mahdollisuuden kotikansainvälistymiseen.

Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston kesäkoulun kurssit on tarkoitus sitoa entistä tiiviimmin kansainvälisiin maisteriohjelmiin.

– Näin omilla maisteriopiskelijoillamme olisi mahdollisuus opiskella kesällä.

Chlaihani ja Inglin suosittelevat Itä-Suomen yliopiston kesäkoulua kaikille.

– Kurssikattauksesta löytyy jotain mielenkiintoista lähes kaikille. Lisäksi opettajat ovat todella avuliaita. Kesäkouluun osallistuminen on kaiken vaivannäön arvoista. Uskokaa pois, sillä tulin tänne todella kaukaa, Chlaihani hymyili.

– Tämä on hyvä sekoitus opiskelua ja mukavaa vapaa-ajanohjelmaa. Ja kesällä Suomi on yksi maailman kauneimmista paikoista, Inglin vakuutti.

Teksti ja kuvat: Sari Eskelinen