Takaisin

Keskikokoiset kunnat toimivat pienimmillä kustannuksilla

Viime viikkoina on uutisoitu laajalti kunta-asioista vastaavan ministeri Sirpa Paateron ajatuksista kuntaliitosten vauhdittamiseksi. Itse asiassa valtiovalta on kannustanut kuntasektoria tuottamaan kuntapalveluja suuremmissa yksiköissä jo jonkin aikaa. Valtiovallan toimet herättävät kysymyksen, minkä kokoisissa kunnissa julkisia palveluja kannattaisi tuottaa? Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että keskikokoiset kunnat toimivat pienimmillä kustannuksilla.

Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin asukasluvun ja kuntien palvelutuotannon kustannusten välistä yhteyttä. Tarkoituksena oli selvittää, voivatko suuremmat kunnat hyödyntää toiminnassaan niin sanottuja mittakaavaetuja, jolloin asukasluvun kasvu alentaisi kuntien asukaskohtaisia kustannuksia. Tutkimuksen kohteena olivat kuntien kokonaiskäyttötalouden lisäksi sosiaali- ja terveystoimi, opetus- ja kulttuuritoimi sekä yleishallinto.

Tutkimuksessa kuntien välinen vertailu toteutettiin jakamalla kunnat viiteen eri ryhmään kuntakoon perusteella: alle 4 000, 4 000–9 999, 10 000–19 999, 20 000–49 999 ja vähintään 50 000 asukasta. Tutkimusasetelmassa otettiin huomioon asukasluvun lisäksi myös muita kuntien kustannustasoon vaikuttavia tekijöitä, jotta kuntakoon vaikutuksesta voitiin tehdä tarkempia tulkintoja. Kontrollimuuttujina käytettiin muun muassa eri väestörakenteellisia, maantieteellisiä ja kunnan sosioekonomista asemaa kuvaavia muuttujia.

Pienimmät kunnat eivät pysty hyödyntämään mittakaavaetuja

Tulosten mukaan kaikkein pienimmät kunnat eivät pysty toiminnassaan hyödyntämään mittakaavaetuja, niiden kustannusten ollessa verraten korkeat kaikilla tutkimuksen kohteena olleilla toimialoilla. Toisaalta myös kaikkein suurimmilla kunnilla korkea asukasluku oli yhteydessä suuriin kustannuksiin opetus- ja -kulttuuritoimea lukuun ottamatta. Tulosten mukaan siis keskikokoiset kunnat toimivat, muut kustannuksiin vaikuttavat tekijät huomioiden, alhaisimmilla asukaskohtaisilla kustannuksilla.

Esimerkiksi kokonaiskäyttötalouden kohdalla eri kuntakokoryhmät 4 000–50 000 asukkaan sisällä toimivat vuositasolla asukasta kohden laskettuna kuntakokoryhmästä riippuen n. 290–370 euroa alhaisemmilla kustannuksilla alle 4 000 asukkaan kuntiin verrattuna. Sen sijaan vähintään 50 000 asukkaan kunnat toimivat 4 000–50 000 asukkaan kokoryhmiin verrattuna noin 90–170 euroa suuremmilla kustannuksilla, kun muut kustannuksiin vaikuttavat tekijät oli vakioitu.

Saadut tulokset saavat tukea aikaisemmasta talousteoreettisesta kirjallisuudesta, jonka mukaan asukasluvultaan pienet kunnat tuottavat palveluja korkeammilla asukaskohtaisilla kustannuksilla, mutta toisaalta suurilla kunnilla mittakaavasta alkaa olla haittavaikutuksia.

Lainsäädäntöratkaisulla voidaan ohjata pienempiä kuntia mittakaavaetuja tuottavaan toimintaan

Mikäli kuntakokoa ajatellaan pelkästään kustannusten näkökulmasta, tulisi pienimpiä kuntia siis ohjata esimerkiksi lainsäädäntöratkaisuilla osaksi mittakaavaetuja tuottavaa toimintaan. Liian suuret väestöpohjavaatimukset eivät kuitenkaan ole perusteltuja. Yksi keino pienten kuntien kohdalla on kannustaa niitä toteuttamaan kuntaliitoksia.

On kuitenkin huomioitava, että kotimaisten kuntaliitostutkimusten perusteella liitokset eivät ole keskimäärin hillinneet kuntien kustannuskehitystä. Lisäksi tulevissa tutkimuksissa tulisi pyrkiä huomioimaan myös palvelujen laatu. On mahdollista, että suurten kustannusten kunnat voivat tuottaa enemmän tai laadukkaampia palveluja. Esimerkiksi suuret kunnat saattavat tuottaa asukkailleen enemmän kulttuuripalveluja, joka nostaa kustannuksia.

Tutkimus ”Tarkoittaako suurempi asukasluku pienempiä kustannuksia? Paneeliregressio Suomen kunnista vuosilta 2015–2017” on julkaistu Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa 14.10.2019. http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/kansantaloudellinen-aikakauskirja/uusin-numero/

Lisätietoja: Lainsäädäntötutkimuksen yliopisto-opettaja Niko Vartiainen, puh. 050 4109 430, niko.vartiainen(at)uef.fi