Takaisin

Kauppatieteiden opiskelijat perehtyivät kulttuurienväliseen viestintään aidoissa työelämän tilanteissa

Erilaiset kansalliset ja kulttuuriset piirteet nousevat esiin kansainvälisessä liiketoiminnassa, jossa myyjien on luotava ja ylläpidettävä asiakassuhteita eri kulttuurisista taustoista tuleviin ihmisiin. Sen vuoksi on tärkeää, että myös kansainvälisen liiketoiminnan ja myynnin johtamisen opiskelijat ymmärtävät, miten kansallinen kulttuuri vaikuttaa tai on vaikuttamatta asiakkaan ja myyjän väliseen vuorovaikutukseen.

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen yliopistonlehtori Jonna Koponen ja yliopistotutkija Saara Julkunen tarkastelivat kulttuurienvälistä viestintää yhdessä opiskelijoiden ja yritysten edustajien kanssa. Opetuskokeiluun liittyvä artikkeli on ilmestynyt Communication Teacher -julkaisussa.

Kulttuuriset tekijät vaikuttavat ihmisten ajatteluun ja käyttäytymiseen, ja kulttuurienvälisen viestinnän lähtökohta on tietoisuus omasta sekä toisen osapuolen kansallisesta kulttuurista. Asiaa voi havainnollistaa jäävuorivertauksella: jäävuoren näkyvä osa edustaa kansallisen kulttuurin näkyviä piirteitä kuten vaatetusta, kieltä ja sanatonta viestintää, kun taas jäävuoren vedenalainen osa edustaa symbolisia merkityksiä, kulttuurisia tapoja, arvoja, uskomuksia, uskontoa ja perinteitä.

Kansalliset stereotypiat ovat yksinkertaistettuja ennakkokäsityksiä muista kulttuureista. Ennakkokäsitykset voivat osin pohjautua tosiasioihin, mutta pinttyneet käsitykset voivat myös kangistaa ja haitata osapuolten välistä vuorovaikutusta. Siksi on tärkeää pohtia stereotypioiden syitä ja sitä, miten ne voidaan ottaa huomioon kansainvälisessä liiketoiminnassa ja erityisesti kansainvälisen myynnin vuorovaikutustilanteissa.

Koponen ja Julkunen suunnittelivat opetuskokeilun Cross-Cultural Communication and Negotiation -opintojaksolle, jolle osallistui kansainvälisen liiketoiminnan ja myynnin johtamisen opiskelijoita 11 eri kansallisuudesta. Opintojaksolla tehtiin yritysyhteistyötä kahdeksan pk-yrityksen kanssa, joiden kansainvälistä myyntiä tekeviä henkilöitä opiskelijoilla oli lupa haastatella. Opiskelijat jaettiin pienryhmiin ja jokaiselle ryhmälle annettiin oma case-yritys. Opiskelijoiden tehtävänä oli perehtyä teoreettisen tiedon valossa kyseisen yrityksen vientimaihin ja niiden kansallisen kulttuurin piirteisiin. Sen jälkeen heidän tehtävään oli laatia haastattelurunko, jonka avulla he saisivat selville kansalliseen kulttuuriin, toimialan kulttuuriin, yrityskulttuuriin sekä yksilöllisiin piirteisiin liittyviä eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia, joita myyjät ovat kokeneet aidoissa työelämän tilanteissa. Opiskelijat toteuttivat haastattelut itsenäisesti ja raportoivat niiden tulokset ryhmäesseen sekä suullisen esityksen muodossa.

Harjoituksen tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden tietoisuutta kulttuurien monimuotoisuudesta sekä sen huomioimisesta myyjän ja asiakkaan välisissä vuorovaikutustilanteissa. Samalla seurattiin opiskelijoiden kulttuurisen ymmärryksen ja vuorovaikutusosaamisen kehittymistä. Harjoituksen myötä havaittiin, että kansallisen kulttuurin rajat häilyvät globalisoituvassa maailmassa, minkä vuoksi kansainvälisen myynnin vuorovaikutuksessa on tärkeämpää keskittyä asiakkaisiin pikemminkin yksilöinä kuin kansallisen kulttuurinsa edustajina.

Tutkimusartikkeli verkossa:

Koponen Jonna, Julkunen Saara. Exploring cultural diversity with business students. Communication Teacher, April 2017. http://dx.doi.org/10.1080/17404622.2017.1314528

Lisätietoja:

Jonna Koponen, yliopistonlehtori, kauppatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 3437446, jonnapauliina.koponen@uef.fi