Takaisin

Kaupallistaminen ravistelee yliopiston perinteisiä toimintamalleja

Kaupallistaminen ravistelee yliopiston perinteisiä toimintamalleja, sanoi tutkija Outi-Maaria Palo-oja kevään ensimmäisessä Café Smart -tiedekahvilassa. 20. helmikuuta järjestetyssä tilaisuudessa pohdittiin, kuinka tutkimuksesta syntyy kuluttajille suunnattuja tuotteita ja palveluja sekä millaisia yritystoiminnan mahdollisuuksia tämä avaa.

– Osaamisen kaupallistamisessa ei ole kyse mistään uudesta asiasta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on kirjattu yliopistolakiin jo vuonna 2005. Ongelmana kuitenkin on lain tulkinnanvaraisuus. Ei ole olemassa ohjeita siitä, miten yhteiskunnallista vaikuttavuutta toteutetaan, millä resursseilla ja millä keinoilla, Palo-oja huomautti.

Nykyinen toimintajärjestelmä ei myöskään edesauta sosiaalisten innovaatioiden esiintuomista. Palo-oja muistutti, että Suomestakin on lähtöisin useita terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä innovaatioita, jotka eivät näy tuotteina kauppojen hyllyillä.

– Esimerkiksi kasvatustieteissä tehdään paljon opetukseen liittyviä innovaatioita, jotka eivät käsin kosketeltavia tuotteita. Valmistuneet opettajat kuitenkin toteuttavat yliopistossa oppimaansa käytännön koulutyössä.

Outi-Maaria Palo-oja ja Matti Laitinen keskustelemassa tutkimuksen kaupallistamisesta.

Opiskelijat tulisi nähdä innovaatiotoiminnassa resurssina

Suomi tunnetaan maailmalla ainakin ksylitolipurukumista ja sykemittareista, jotka molemmat ovat yliopistolähtöisiä innovaatioita. Itä-Suomen yliopistossa on puolestaan syntynyt useita muun muassa terveyteen ja hyvinvointiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyviä innovaatioita.

Kuopion Entrepreneurship Societyn mentori Matti Laitinen peräänkuulutti Kuopioon ja laajemmin koko Itä-Suomeen toimintaympäristöä, joka ruokkisi innovaatiotoimintaa ja uusien yritysten syntymistä.

– On hyvä pohtia, millainen toimintakulttuurin pitäisi olla esimerkiksi eri oppilaitosten välillä, ja miten muun muassa tutkimustuloksista viestitään. Meillä kaikilla on vastuuta siitä, mitä innovaatioihin liittyvä toimintakulttuuri on.

Kuopion Savilahteen on syntymässä tulevaisuudessa noin 20 000 osaajan keskittymä, joka luo mahdollisuuksia innovatiivisen toimintaympäristön rakentumiseen.

– Tässä toimintaympäristössä myös eri oppilaitosten opiskelijat tulisi nähdä resurssina.

Laitinen peräänkuuluttikin enemmän rohkeutta kokeilukulttuuriin, jossa on sijaa myös epäonnistumisille.

Ideasta kaupan hyllylle -teema veti runsaasti yleisöä tiedekahvihetkeen.

Tarvitaan avoimia innovaatioympäristöjä

Palo-oja muistutti, että tutkijoilla on harvoin halua lähteä kantamaan yrittämisen riskejä. Suomessa olisi tarvetta verkostoille, joissa tutkijat, mahdolliset rahoittajat ja tutkijoiden ideoista kiinnostuneet yritykset pääsisivät kohtaamaan.

– Meiltä ei löydy samankaltaisia avoimia innovaatioympäristöjä kuin esimerkiksi Yhdysvalloista, missä yritykset pääsevät näkemään, millaisia innovaatioita on tarjolla ja mistä niitä pääsee myös ostamaan.

Kevään aikana on tarjolla vielä kolme Café Smart -tiedekahvilaa. Seuraavan kerran kahvia päästään nauttimaan tieteellä höystettynä Joensuussa 20. maaliskuuta teemalla ravitsemus ja terveys.

Tutustu kevään ohjelmaan Café Smartin verkkosivuilla http://www.uef.fi/fi/web/cafesmart

Teksti: Sari Eskelinen

Kuvat: Marianne Mustonen