Takaisin

Karibajärvessä elävän sardiinin (Limnothrissa miodon) ravinnonkäyttö

Väitös biologian alalta
Väittelijä: MSc Jimmiel Mandima
Aika ja paikka: 11.7.2017, 12.00, F100, Futura, Joensuun kampus

Lajien välisten vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen auttaa monilajisten uusiutuvien luonnonresurssien, kuten kalavarojen, hallintaa. Jotta vuorovaikutussuhteita voidaan kokonaisvaltaisesti ymmärtää, on selvitettävä ekosysteemin lajien ravinnonhankintatavat, -kohteet ja ravintoannosten koko.

MSc Jimmiel Mandima tutki väitöskirjassaan Karibajärvessä elävän makeanveden sardiinin (Limnothrissa miodon) ravinnonkäyttöä ja siihen liittyvää biologiaa. Tämä taloudellisesti merkittävä sardiinilaji tunnetaan paikallisesti nimellä kapenta, ja se siirtoistutettiin Karibajärveen alun perin Tanganjikajärvestä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lajin päivittäistä ravinnonkäyttöä ja arvioida populaatiotasolla ravinnonkulutuksen ajallista ja paikallista vaihtelua suhteessa ympäristötekijöihin, kuten kuun kiertoon.

Mandima havaitsi, että kapenta kuluttaa päivässä ravintoa noin yhdeksän prosenttia ruumiinpainosta, ja tämän pohjalta hän arvioi, että koko Karibajärven kapenta-populaatio voisi enimmillään kuluttaa jopa 58 prosenttia järven päivittäisestä eläinplanktontuotannosta. Sardiinin ravinnonkäyttö määritettiin vatsan-sisältö-analyyseillä nuorilta, esiaikuisilta ja aikuisilta kaloilta, jotka pyydettiin järven itäosassa sijaitsevalta Sanyatin altaalta.

Kapentan ruokavalio on monipuolinen, mutta se on ympäristössä yleisimmin tavatun saaliseläimen, Bosmina longirostris vesikirpun, dominoimaa. Ravintokohteet vaihtelivat habitaattien suhteen siten että matalasta vedestä ja rantavyöhykkeestä pyydettyjen kalojen vatsoista löytyi enemmän terrestrisestä ympäristöstä peräisin olevia hyönteisiä. L. miodonin ruokavaliossa oli myös ajallista vaihtelua; esimerkiksi toukokuusta elokuuhun ravintoa oli ylipäänsä enemmän saatavilla järven vesikierron ja ravinteiden kierron vuoksi. Ravintopartikkeleiden koko muuttui kalojen kasvun myötä, ja toisaalta ravinnonkäytön intensiteetti voimistui täydenkuun aikana, mikä viittaisi näköaistiin pohjautuvaan ravinnonhankintaan.

Kapentan ruokavalio Karibajärvessä pohjautuu eläinplanktoniin, mutta laji on hyvin sopeutuvainen ympäristön myötä vaihtuviin ravintokohteisiin. Mandiman tutkimus tukee aiempia havaintoja Karibajärven eläinplanktonyhteisön muuttumisesta ajan suhteen. L. miodon on erittäin tehokas eläinplanktonin hyödyntäjä, ja lajin ravinnonkäyttö heijastaa todennäköisesti järven perustuotannon muutoksia. Näin ollen Karibajärven kapentasaalis saattaa olla herkkä mahdollisille ilmastonmuutoksen aiheuttamille muutoksille perustuotannossa.

MSc Jimmiel Mandiman biologian alaan kuuluva väitöskirja The Feeding Biology of Limnothrissa miodon (Boulenger, 1906) in Lake Kariba (Karibajärvessä elävän sardiinin (Limnothrissa miodon) ravinnonkäyttö) tarkastetaan Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Senior Researcher Külli Kangur, Estonian University of Life Sciences ja kustoksena professori Raine Kortet, Itä-Suomen yliopisto.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11551?encoding=UTF-8