Takaisin

Kansallisen neurokeskuksen valmistelu alkoi

Kansallisen neurokeskuksen valmistelua ohjaava työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 16. tammikuuta Kuopiossa. Tavoitteena on kehittää valtakunnallinen neurotieteiden yhteistyöverkosto, joka kokoaa yhteen eri paikkakunnilla toimivien asiantuntijoiden ja tutkijaryhmien osaamisalueet ja pystyy vahvana kokonaisuutena menestymään myös kansainvälisessä kilpailussa tutkimusrahoituksesta, kumppanuuksista ja kliinisistä tutkimuksista. 

Työryhmän puheenjohtajana toimii professori Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopistosta. Jäseninä on yliopistojen, yliopistosairaanhoitopiirien, opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön edustajia. 

Kansallisen neurokeskuksen valmistelua ohjaava työryhmä kokoontui Itä-Suomen yliopistolla Kuopiossa.

Vaikuttavampaa tutkimusta ja innovaatioita

– Kansallinen neurokeskus tukee niin hallitusohjelman kuin terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tavoitteita korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten alakohtaisen osaamisen kokoamiseksi. Yhteistyö on pienen maan mahdollisuus lisätä myös kansainvälistä vaikuttavuutta, toteaa työryhmän jäsen, ylitarkastaja Riina Vuorento opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Valmisteluvaiheessa hiotaan kansallisen neurokeskuksen toimintakonseptia ja toteutetaan kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeita. Pilottihankkeilla vahvistetaan yhteistyötä kliinisen ja perustutkimuksen, eri tieteenalojen, yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden välillä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien välillä. 

– Aivojen ja hermoston sairaudet ovat yleisin ja kallein kansantautimme. Ikääntyvän väestön myötä aivosairauksia sairastavien määrän ennustetaan kasvavan.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman pilottikokonaisuuden on tarkoitus todentaa neuroalan kansallisen yhteistyön hyödyt uusien hoitokäytäntöjen ja vaikuttavien palvelukokonaisuuksien kehittymisessä, toteaa työryhmän jäsen, erityisasiantuntija Linda Soikkeli sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Tavoitteena on myös, että tulevaisuudessa yhden luukun periaatteella toimiva keskus loisi  kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön houkutellakseen kumppaneita yhteistyö- ja innovaatiohankkeisiin, edistäisi alan yritysten kasvua ja vientiä, ja lisäisi lopulta työpaikkoja ja investointeja Suomeen.

– Kansallinen neurokeskus on osa isompaa kehitystä: sote ja tutkimus voivat olla myös kasvun ja innovaatioiden alusta. Tavoitteena on kansallinen verkostoitunut toimintamalli ja kumppanuudet, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen kertoo.

Professori Hilkka Soininen toimii Kansallista neurokeskusta valmistelevan työryhmän puheenjohtajana.

Tehokkaampaa hoitoa aivosairauksiin

Valmistelutyön on määrä myös todentaa kansallisen verkoston mahdollisuuksia tukea neurotieteen ja hoitokäytäntöjen entistä laaja-alaisempaa kehittymistä sekä vaikuttavien palvelukokonaisuuksien toteutumista. Pitkällä aikavälillä kansallisen neurokeskuksen toiminnan tulisi näkyä sekä potilaille, että julkiselle sektorille aivosairauksien hoidon, ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen tehostumisena ja edelleen aivosairauksien hoidosta aiheutuvan kustannustaakan keventymisenä.

– Aivosairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen vaatii eri alojen osaajien yhteistyötä, potilaiden ja hoitohenkilökunnan tarpeet huomioiden. Suomella on kaikki edellytykset ottaa kokoaan isompi rooli kehitys- ja testausympäristönä sekä edelläkävijämarkkinana. Globaali kilpailu investoinneista, osaajista ja tutkimuskumppanuuksista on kovaa. Menestyminen tässä kilpailussa vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä ja työnjakoa, toteaa työryhmän jäsen, kehittämispäällikkö Asta Wallenius työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Kuvat: Raija Törrönen

Lisätietoja:

Professori Hilkka Soininen, hilkka.soininen (a) uef.fi, +358 40 5735749