Takaisin

Kansainvälistä lääketieteellisen fysiikan päivää vietetään 7.11.

Sairaalafyysikot ry:n tiedote

Viidettä kansainvälistä lääketieteellisen fysiikan päivää vietetään muodostuneen perinteen mukaisesti Marie Sklodowska-Curien syntymäpäivänä 7.11.2017, jolloin on hänen 150. syntymäpäivänsä. Curie oli puolalainen fyysikko, kemisti ja Nobel -palkittu radioaktiivisuuden tutkimuksen uranuurtaja. Curien löytämää radioaktiivista radiumia käytettiin viime vuosisadan alkupuolella miljoonien syöpäpotilaiden, kuten kohdunkaulasyöpä- ja huulisyöpäpotilaiden hoitoon. Ensimmäisen maailmansodan aikana Curie käytti myös edistyksellisesti röntgenkuvaustekniikkaa haavoittuneiden ranskalaisten sotilaiden henkien pelastamiseen. Hänen ainutlaatuinen työnsä innoittaa nykypäivänkin sairaalafyysikoita tehtävissään sairauksien, kuten syövän hoidossa.

Sairaalafyysikot työskentelevät yleisimmin lääketieteellisen fysiikan asiantuntijoina kliinisessä palvelutoiminnassa, konsultteina, tieteellisen tutkimuksen parissa, tuotekehityksessä ja opetuksessa. Tiivis yhteistyö muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa on keskeistä, ja sairaalafyysikoiden tietotaito ja osaaminen korostuvatkin usein erikoissairaanhoidon vaativimmissa toimenpiteissä. Usein sairaalafyysikko muodostaa tiiviin työparin erikoislääkärin kanssa, lääkärin vastatessa potilaan lääketieteellisestä hoidosta ja sairaalafyysikon vastatessa käytettävistä laitteista, menetelmistä ja laskelmista.

Valtaosa Suomen sairaalafyysikoista työskentelee julkisissa sairaaloissa sädehoidon ja syöpätautien, isotooppilääketieteen, diagnostisen radiologian, kliinisen fysiologian ja kliinisen neurofysiologian erikoisaloilla. Sairaalafyysikon tietotaitoa hyödynnetään monipuolisesti yliopistoissa, tutkimuskeskuksissa, alan yrityksissä sekä kansallisissa ja kansainvälisissä säteilysuojeluorganisaatioissa; muun muassa Säteilyturvakeskuksen (STUK) ensimmäinen pääjohtaja oli sairaalafyysikko.

Sairaalafyysikon koulutus on yksi pisimmistä Suomessa, ja mukailee rakenteeltaan erikoislääkärin koulutusta. Sairaalafyysikon koulutukseen voi hakeutua fysiikan, lääketieteellisen fysiikan, teknisen fysiikan, biofysiikan tai lääketieteellisen tekniikan maisteri tai diplomi-insinööri. Koulutusta tarjoavat koulutusoikeuden saaneet sairaalat ja yliopistot, ja koulutusta koordinoi ja valvoo Valtakunnallinen yliopistojen sairaalafyysikoiden erikoistumista koordinoiva neuvottelukunta, joka on Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä.

Itä-Suomen yliopiston sairaalafyysikkojen koulutuksella on pitkät perinteet, ja yliopistossa koulutetaan suuri osa Suomen sairaalafyysikoista. Sairaalafyysikkokoulutuksessa UEF ja KYS toimivat läheisessä yhteistyössä.

Vähimmäisvaatimus sairaalafyysikoksi pätevöitymiselle Suomessa on lisensiaatin tai tohtorin akateeminen jatkotutkinto soveltuvalta fysiikan tai tekniikan alalta ja neljän vuoden käytännönharjoittelu, jonka tulisi kattaa kaikki sairaalafysiikan pääosa-alueet: sädehoito ja syöpätaudit, isotooppilääketiede, diagnostinen radiologia, kliininen fysiologia ja kliininen neurofysiologia. Valmistuakseen sairaalafyysikoksi erikoistuvan fyysikon tulee osoittaa Säteilyn yleiskäytöstä lääketieteessä vastaavan johtajan pätevyys, sekä suorittaa hyväksytysti sairaalafyysikon kuulustelu.

Suomessa sairaalafyysikoiden etuja valvoo Sairaalafyysikot ry, joka on Tekniikan akateemisten (TEK) jäsenyhdistyksenä toimiva ammattiyhdistys. Sairaalafyysikot ry edistää jäseniensä ammatillisia, koulutuksellisia ja sosiaalisia työhön, työllistymiseen ja urakehitykseen liittyviä asioita kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhdistykseen kuuluu noin 130 aktiivista jäsentä, eli lähes kaikki Suomen sairaalafyysikot.

Sairaalafyysikot ry haluaa toivottaa kaikille hyvää Kansainvälisen lääketieteellisen fysiikan päivää ja Marie Curien 150-vuotissyntymäpäivää!

Lisätietoa Suomen sairaalafyysikoista löydät yhdistyksen verkkosivuilta www.sairaalafyysikot.fi