Takaisin

Kansainvälinen tiedekahvila pureutui globalisaation paikallisiin vaikutuksiin

Torstaina 30.11. Joensuun kaupunginkirjaston kahvila Pilkussa järjestetty Itä-Suomen yliopiston englanninkielinen Café Smart -tiedekahvila tarkasteli globalisaation vaikutuksia paikallisella tasolla. Paikan päällä tiedekahvilaan osallistui kolmisenkymmentä asiasta kiinnostunutta kuulijaa, ja tilaisuutta oli myös mahdollista seurata suorana lähetyksenä verkossa.

Anna Casaglia, Esa Penttilä ja Jopi Nyman.

– Globalisaatio on abstrakti käsite, ja tämänpäiväisen tiedekahvilamme tarkoituksena on havainnollistaa ilmiötä ja sen vaikutuksia konkreettisten esimerkkien kautta. Humanistisilla tieteillä ja yhteiskuntatieteillä on tärkeä rooli globalisaation tarkastelussa, sanoi tiedekahvilaa isännöinyt englannin kielen professori Jopi Nyman avauspuheenvuorossaan.

Café Smart -tiedekahvilan puhujina toimivat tutkijatohtori Anna Casaglia Karjalan tutkimuslaitokselta sekä yliopistonlehtori Esa Penttilä humanistiselta osastolta.

Anna Casaglian puheenvuoro keskittyi jokapäiväisessä elämässämme läsnä oleviin rajoihin. Hän totesi, että rajoilla on kaksijakoinen luonne: ne ovat samanaikaisesti avoimia ja suljettuja, kutsuvia ja torjuvia. Rajoihin ja niiden ylittämiseen myös liittyy suurta epätasa-arvoa, ja rajoihin liittyvällä työllä onkin tärkeä merkitys tasa-arvoisuuden lisäämisessä ja sitä kautta esimerkiksi ihmiskaupan torjumisessa. Rajatutkijoiden asiantuntijuudella on tässä työssä tärkeä rooli.

–  Me, jotka omistamme eurooppalaisen passin ja saamme helposti viisumin maahan kuin maahan, unohdamme helposti, kuinka etuoikeutetussa asemassa olemme. Meille matkustaminen ja rajojen ylittäminen on vaivatonta ja mukavaa – toisille jopa luksusta ykkösluokan paikkojen ja lentokenttien business lounge -palveluiden johdosta. Toisille matkustamisen ja rajojen ylittämisen todellisuus on aivan toisenlainen, Casaglia kuvasi.

Esa Penttilä keskittyi puheenvuorossaan siihen, kuinka englannin kielen vaikutus näkyy suomalaisessa mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Penttilän mukaan tämän päivän globalisoituneessa ja digitalisoituneessa maailmassa etenkin suomalaiset nuoret ovat jatkuvassa kontaktissa englannin kieleen, ja tämä näkyy esimerkiksi englannin kielestä käyttöön otetuissa sanasta sanaan käännetyissä ilmauksissa.

– Englannin kielestä suoraan suomen kieleen tuodut idiomit, kuten ’Pala kakkua’ tai ’Ei ole minun kuppini teetä’, ovat laajalti käytössä etenkin nuorten keskuudessa. Lisäksi tällaisia sanasta sanaan käännettyjä idiomeja viljellään muun muassa politiikkaan, kulttuuriin ja urheiluun liittyvissä teksteissä, Penttilä kertoi.

– Muiden kielten vaikutus on luonnollinen osa kielen kehitystä. Aikojen saatossa myös muut kielet kuin englanti – esimerkiksi ruotsi ja venäjä – ovat vaikuttaneet suomen kielen kehitykseen. Tätä nykyä uudempien maahanmuuttajakielten, kuten arabian, vaikutus näkyy etenkin pääkaupunkiseudun nuorison kielenkäytössä, Penttilä sanoi.

Café Smart -tiedekahvila oli osa Itä-Suomen yliopiston Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Tiedekahvilan tallenne on katsottavissa osoitteessa http://www.uef.fi/fi/web/suomi100/kansainvalinen-cafe-smart-tiedekahvila

Teksti ja kuva: Maj Vuorre